Meillä on unelma -mielenosoitus

Mielenosoitusten sytykkeenä oli kansanedustaja Olli Immosen englanninkielinen Facebook-päivitys lauantaiyönä 25. heinäkuuta 2015 kello 0.06. Suomennettuna se kuului seuraavasti:

Unelmoin vahvasta, rohkeasta kansakunnasta, joka voittaa tämän painajaisen nimeltä monikulttuurisuus. Ruma kupla jossa vastustajamme elävät tulee varsin pian halkeamaan miljoonaksi pieneksi palaksi. Elämämme kietoutuvat yhteen hyvin ankarina aikoina. Nämä päivät jättävät ikuisesti jäljen kansakuntamme tulevaisuuteen. Minulla on voimakas usko kanssataistelijoihini. Taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden aidon Suomen kansan puolesta. Voitto on meidän.[4][5]

Immosen käyttämä englanninkielinen käsite multiculturalism tarkoittaa Encyclopaedia Britannican mukaan näkemystä, jonka mukaan yhteiskunnassa tulisi ottaa erityisesti huomioon vähemmistöön kuuluvien kulttuurien, rotujen ja etnisten ryhmien tarpeet vallitsevan poliittisen kulttuurin sisällä.[6] Suomen kielessä tämä sanan poliittinen ulottuvuus on pyritty täsmentämään käsitteellä multikulturalismi.[7] Poliittisen merkityksen lisäksi englanninkielinen käsite voi olla myös kuvaileva ja tarkoittaa eri kulttuureja edustavien väestöryhmien rinnakkaiseloa yhteiskunnassa.[8] Käsitteelle on annettu myös normatiivinen merkitys, jolloin sana tarkoittaisi tällaiseen tilanteeseen pyrkimistä yhteiskunnallisena ihanteena.[9]

"Meillä on unelma" -mielenosoitukset protestiksi Immosen päivitystä vastaan kutsuttiin kokoon Facebookissa. "Painajaisen sijaan meillä on unelma kaikille avoimesta Suomesta. Suomesta, joka ei sulje ketään pois", kirjoitettiin mielenosoituksen Facebook-sivulla.[10] Helsingissä mielenosoitus keräsi yli 10 000 osallistujaa Helsingin Kansalaistorille. Tapahtuman tarkoituksena oli osoittaa mieltä rasismia ja vihaa vastaan. [11]

Helsingin tilaisuudessa puhuivat kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd), Paavo Arhinmäki (vas), Ozan Yanar (vihr), Eva Biaudet (r), keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, kolumnisti Maryan Abdulkarim, Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila, Helsingin kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj (kok), Juutalaisen seurakunnan ylirabbiini Simon Livson sekä Helsingin piispa Irja Askola. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi tukensa tapahtumalle tervehdyksellään.[11][12] Tilaisuudessa esiintyi lisäksi joukko eturivin artisteja, kuten Maija Vilkkumaa, J. Karjalainen, Anssi Kela, Jukka Poika, Anna Puu, Paleface, Tuure Kilpeläinen ja Atomirotta.[11]

Tampereella samaan aikaan järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui yli tuhat henkeä.[13] Oulun Rotuaarille protesti kokosi satoja osallistujia. Kirkkoherra Satu Saarisen mukaan koettiin, että mielenosoitus oli tarpeellinen aivan erityisesti myös Oulussa.[14] Myös Porissa järjestettiin noin sadan hengen mielenosoitus.[15] Viikkoa myöhemmin myös Jyväskylässä ja Rovaniemellä järjestettiin rasisminvastaiset mielenosoitukset jo osittain eri teemoilla.[16]

Pitkän linjan poliitikot Eero Heinäluoma (sd.) ja Matti Vanhanen (kesk.) varoittivat poliittisen populismin kanssa pelaamisesta, sillä sellaisesta maailmanhistoria muistuttaa ikävällä tavalla. Vanhanen näki Immosen kirjoituksessa piirteitä yllyttämisestä kansanryhmää vastaan.[17]

Heinäluoman mukaan maahanmuuttopolitiikan kritiikki ja vihamielinen puhe maahanmuuttajia kohtaan ovat kaksi eri asiaa. Maahanmuuttoa on voitava kritikoida, mutta on eri asia, aletaanko kiihottaa ihmisiä toisia vastaan. Heinäluoma näki Immosen päivityksessä uusnatsista kielenkäyttöä ja sotaisia termejä.[17]

Helsingin Sanomat julkaisi 28. heinäkuuta aiheesta pääkirjoituksen. Sen mukaan Immosen "rasistinen ja kansallismielinen teksti, jossa suomalaisia jaetaan vihollisiin ja kanssataistelijoihin, on sanankäytöltään häiritsevän lähellä norjalaisen joukkomurhaajan Anders Behring Breivikin kirjoituksia." Lisäksi lehti huomautti päivityksen ilmestyneen Utøyan surmien vuosipäivän tienoilla. Lehti katsoi, että maahanmuuton arvosteleminen voi hyvin kuulua poliittisen puolueen ohjelmaan, ja maahanmuuton hillinnän voi ottaa poliittiseksi tavoitteeksi. Sen sijaan rasistinen puhe ja viholliskuvien maalailu eivät kuulu yhteiskunnalliseen keskusteluun.[18]

Perussuomalaisten eurokansanedustaja Jussi Halla-ahon mielestä Immosen retoriikka oli normaalia poliittista keskustelua: "Ei Suomesta löydy sellaista puoluetta tai poliitikkoa, joka ei olisi ilmoittanut taistelevansa jonkin asian puolesta".[19]

• Euroopan pakolaiskriisi