Mehiläinen (yritys)

Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen perustettiin vuonna 1909 Helsingissä [4] pieneksi yksityissairaalaksi.[5] Perustajina oli neljä suomenkielistä[5] lääkäriä, Reguel Löfqvist, Akseli Koskimies, Walter Sipilä ja K.F. Hirvisalo.[6] Yritys nimettiin Kalevalan taruolento Mehiläisen mukaan, joka paransi kuolemaisillaan olevan Lemminkäisen.[7] Yritys toimi alun perin Huvilakadulla[8]. [5]

Yhtiö osti Helsingin kaupungilta kaksi tonttia Pohjois-Töölön vastaraivatulta uudisseudulta, ja ensimmäinen osa sairaalaa valmistui syksyllä 1932 Hesperiankatu 17:ään.[5] Vanhaan taloon yhtiö teki vuokra-asuntoja.[8] Vuonna 1933 sairaalaa jatkettiin Runeberginkadulle päin, kolmas rakennusvaihe valmistui vuonna 1937, jolloin tonttien rakennusoikeus oli käytetty. Sairaalassa oli 128 paikkaa sairaille ja tilaa myös vastasyntyneille. Viimeksi valmistuneessa osassa oli tilaa myös asunnoille ja liikehuoneistoille.[5]

Talvisodan aikana sairaala toimi ensin Helsingin kaupungin ensiapuasemana, kunnes siitä tuli Suomen Punaisen Ristin sotasairaala.[9] Myös Jatkosodan aikana sairaala toimi sotasairaalana. Helmikuussa 1944 Helsingin suurpommituksissa myös sairaala vahingoittui ja toiminta lopetettiin vähäksi aikaa lähes kokonaan.[6][9]

Erikoislääkärien ryhmävastaanotot aloitettiin vuonna 1957.[5] [9]

Vuonna 1964 Espoon kaupunki vuokrasi Mehiläisestä 34 vuodepaikkaa.[9]

Vuonna 1974 alettiin tarjota palveluja työterveyshuoltoon.[6] Yhtiön nimi muutettiin muotoon Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen vuonna 1978.[9]

Mehiläisen synnytysosasto poistettiin käytöstä kesäkuussa 1980.[9] Vuonna 1984 yhtiö osti Hakaniemen lääkäriaseman ja sen vantaalaisen tytäryhtiön Kielotien lääkäriaseman. Kauppaan kuului myös Forumin Lääkäriasema, jonka toiminta alkoi vasta vuonna 1986.[9]

Vuosina 1994–1995 Mehiläinen uusi konsernirakennettaan. Kalevankadun Lääkäriasema sulautettiin emoyhtiöön ja Forumin Lääkäriasema Hakaniemen Lääkäriasemaan.[9] Mehiläisen sairaalassa oli 90 paikkaa sairaille, laboratorio ja leikkausosasto. Vuosittain sinne tehtiin noin 130 000 käyntiä.[5]

Mehiläisen sairaala Vaasassa vuonna 2018

CapManista ja Sitrasta tuli Mehiläisen suuromistajia vuonna 2000.[9] Seuraavana vuonna Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen ja Tohtoritalo fuusioituivat Mehiläinen Oy:ksi.[9] Tohtoritalo oli syntynyt vuonna 1996, kun Meditori ja lääkäriasema Vagus yhdistyivät. Vuonna 2002 yhtymä kasvoi vaasalaisella Remedillä ja kuopilaisella Säverillä. Seuraavana vuonna yritysostoja tehtiin yhdeksän.[9]

Vuonna 2006 CapMan ja Sitra myivät Mehiläisen osake-enemmistön ruotsalaiselle pääomasijoittaja 3i:lle ja Mehiläisestä tuli osa ruotsalaista Ambea-konsernia.[10] [9] Vuonna 2007 Ambean ruotsalaisen Carema-tytäryhtiön suomalainen tytäryhtiö Carema Hoivapalvelut Oy siirtyi Mehiläisen omistukseen. Vuonna 2009 Karjaalla alettiin tarjota terveyskeskus- ja kotihoitopalveluja Carema-nimellä. Leivoyhtiöiden myötä Mehiläinen alkoi tarjota palveluita lastensuojeluun ja mielenterveyskuntoutukseen. [9]

Vuonna 2010 amerikkalaisesta Kohlberg Kravis Roberts & Co:stä (KKR) ja ruotsalaisesta Triton AB:stä tuli Mehiläisen pääomistajia.[4] [10]

Duodecimin sairaalan eli sairaala Mehiläinen Helsingin kulmatorni. Arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema tyyliltään klassisismia edustava rakennus valmistui Pohjoisen Hesperiankadun varrelle vuonna 1932.

Monet pienet kunnat yksityistivät sote-palveluitaan 2010-luvulla Mehiläiselle ja muille yrityksille. Sote-palvelunsa ulkoistaneissa kunnissa ilmeni laajasti ongelmia sovitun palvelutason saavuttamisessa sekä kunnan oman toiminnan ja ulkoistettuja palveluja koskevan valvonnan järjestämisessä. Kemin kaupungin näkemyksen mukaan Länsi-Pohjassa puolet sovituista lääkäreistä jäi puuttumaan. Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimitusjohtaja Lasse Männistön mukaan lääkäripula on Kemin kaupungin omaa syytä, koska tilat ovat huonot. Lääkäripulaa pyritään Männistön mukaan korvaamaan siirtämällä tehtäviä hoitajille sekä markkinoimalla digipalveluja.

[11][12]

Mediverkko ja Mehiläinen ilmoittivat yhdistymisestään marraskuussa 2014. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Mediverkon perustajaosakas ja toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.[13] Mediverkosta tuli osa Mehiläistä tammikuussa 2015. Konsernin kokonaisliikevaihto oli tuolloin yli 360 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli yli 9 000.[14]

Kesällä 2017 LähiTapiola osti kymmenen prosentin osuuden Mehiläisestä. Mehiläisen liikevaihto oli yli 165 miljoonaa euroa, lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.[4]

Toukokuussa 2018 Tritonin ja KKR:n hallinnoimat rahastot myivät Mehiläisen LähiTapiolalle, Varmalle, Ilmariselle ja CVC Capital Partners Fundille.[15] Yhtiössä oli yli 14 000 työntekijää.[4] Mehiläinen teki vuosien 2015–2018 aikana yli 40 yritysostoa.[16] Vuoden aikana Mehiläinen rakennutti yli 700 uutta asuinpaikkaa, jotka oli tarkoitettu ikääntyneille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Kotipalvelu Mehiläinen toimi yli 150 kunnassa.[17]

Huhtikuussa 2019 OP kertoi myyvänsä Mehiläiselle Pohjola Terveyden työterveyspalvelut, joita se oli tarjonnut työterveyspalveluja 800 asiakasyritykselle ja niiden lähes 19 000 työntekijälle.[18] Marraskuussa Mehiläinen ilmoitti ostavansa Pihlajalinnan.[19] Mehiläisen liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa miljardin ollen 1064 miljoonaa euroa.[20]

Vuonna 2020 Mehiläinen teki ensimmäisen ulkomaisen yrityskauppansa[21], kun sen tytäryhtiö BeeHealthy osti Sibylleklinikenin Tukholmasta.[3] BeeHealthy irrotettiin omaksi yhtiökseen käynnistämään startup-tyyppistä uutta toimintaa, eli myymään Mehiläisen kehittämiä digitaalisia palveluita ulkomaille.[22] Mehiläinen työllisti noin 70 ohjelmistokehittäjää, jotka tuottivat sen tarjoamia digitaalisia palveluita.[23] Syyskuussa Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti markkinaoikeudelle, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan välinen yrityskauppa pitäisi kieltää.[24] Marraskuun lopussa Mehiläinen ja Pihlajalinna kertoivat yrityskaupan peruuntumisesta.[25]

Vuonna 2021 Mehiläinen osti Virosta työterveysyhtiö Qvalitasin sekä kolme hammaslääkäriasemaa, joista ensin ostettuun Unimed-yhtiöön yhdistettiin myöhemmin ostetut KW- ja Al Mare-asemat.[3] Marraskuussa Mehiläinen osti saksalaisen Dalberg Klinik AG:n.[26]

Mehiläinen yhtiöitti BeeHealthyn vuonna 2020 myytyään sitä ennen BeeHealthy-alustaa Kreikkaan ja Italiaan.[29] Keväällä 2021 BeeHealthyllä oli 50 työntekijää.[30]

BeeHealthyn tuotteita ovat sekä digitaalinen alusta, digitaalisuuteen pohjautuvat terveydenhuollon palvelut[29] ja omat vastaanotot.[27]

Terveysyritykset ja sairaalaketjut voivat tarjota asiakkailleen BeeHealthy-alustan kautta sähköistä ajanvarausta, esitietolomakkeiden täyttämistä, hoitoon pääsyä, etävastaanottoa, erilaisia etävalmennuksia ja -seurantoja ja pääsyn omiin terveystietoihin kuten koetuloksiin.[23][30] Sovelluksen voi yhdistää mobiileihin terveyssovelluksiin, esimerkiksi Apple Healthiin. Esimerkiksi diabeetikko voi syöttää palveluun painonsa ja sokeriarvonsa, jonka jälkeen hoitotiimi voi keskustella hänen kanssaan soittamalla tai sovelluksen kautta viestimällä.[30]

BeeHealthyn tuotteet perustuvat OmaMehiläiseen ja Digiklinikkaan ja niitä on lisensioitu[30] Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.[31] Tammikuuhun 2022 mennessä palvelua oli myyty kymmeneen maahan.[32]

Keväällä 2023 Mehiläisen viisi suurinta omistajaa olivat luxemburgilainen[2] CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot (56 %), LähiTapiola-ryhmä sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Valtion Eläkerahasto ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.[33]

Vuonna 2020 Mehiläisen Digiklinikalla oli noin 550 000 potilaskäyntiä Suomessa.[30] Palvelun kautta lääkäriin saa yhteyden etäyhteyden kautta. Digiklinikkapalvelua käytetään Suomessa ja Virossa.[34] Digiklinikan kautta osa potilaskäynneistä voidaan hoitaa perinteistä vastaanottoa nopeammin.[35] Suomessa esimerkiksi LähiTapiola, Länsi-Pohja, Siikalatva ja Varkaus tarjoavat asiakkailleen digiklinikkaa, jonka toiminnasta Mehiläinen vastaa.[30][36]

Digiklinikoiden etävastaanotolla potilas jättää chat-palvelun kautta lääkärille viestejä, joihin tämä vastaa myöhemmin. Kun vastaanotosta tekee ajanvarauksen, lääkäriin saa reaaliaikaisen yhteyden videon tai puhelun kautta.[22]