Meganísi

Meganísi (kreik. Μεγανήσι) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja tarkemmin Tilevoḯdes-saariin. Saaren pinta-ala on 22,356 neliökilometriä ja asukasluku 1 040 (2011). Hallinnollisesti Meganísi kuuluu Meganísin kuntaan, Lefkaksen alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkylä on Katoméri.[1]

Maantiede

Meganísi sijaitsee Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä heti Lefkaksen itäpuolella. Saaret erottaa noin kilometrin levyinen salmi. Meganísin muut lähimmät suuremmat saaret ovat Arkoúdi ja Átokos eteläpuolella sekä Kálamos ja Kastós itäpuolella.

Meganísin Spartochórin kylä.

Saaren korkein kohta on 301 metriä. Saaren pääelinkeinot ovat turismi, kalastus ja maanviljely.[2]

Hallinto ja kylät
Pääartikkeli: Meganísin kunta

Meganísi kuuluu hallinnollisesti Meganísin kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä Katoméri (455 asukasta), pääsatama Spartochóri (382) sekä kalastajakylä Vathý (203).[1] Katoméri sijaitsee sisämaassa saaren itäosassa. Sekä Spartochóri että Vathý sijaitsevat luonnonsatamalahdissa saaren pohjoisrannikolla. (Katso myös: Luettelo Meganísin kunnan kylistä ja saarista.)

Historia

Ensimmäiset merkit asutuksesta Meganísillä ovat peräisin neoliittiselta kaudelta. Antiikin aikana saari tunnettiin nimellä Tafos. Nimi oli peräisin kreikkalaisen mytologian Tafoksesta, joka oli Poseidonin poika ja alueen myyttinen hallitsija. Roomalaisten lähteiden mukaan Kaprian saari eli nykyinen Capri olisi ollut tafoslaisten siirtokunta.[2]

Meriluola Meganísin saarella.

Meganísin historia seuraa pääosin sen suuremman naapurin Lefkaksen vaiheita. Saari oli Korintin siirtokuntana 600-luvulta eaa. lähtien. Roomalaiset valloittivat sen vuonna 197 eaa. Vuonna 1204 saari siirtyi Bysantilta Venetsian vallan alle. Se oli frankkivallan alla vuosina 1294–1479 ja tämän jälkeen osmanivallan alla. Venetsialaiset saivat saaren haltuunsa uudelleen vuonna 1684.[2]

Vuonna 1797 Meganísi siirtyi ranskalaisille ja seuraavana vuonna turkkilais-venäläisen vallan alle. Vuosina 1807–1809 valtaa pitivät jälleen ranskalaiset. Vuonna 1810 saari siirtyi brittivallan alle. Vuosina 1815-1864 saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Meganísistä tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864. Toisessa maailmansodassa saari oli Italian miehittämä. 1950-luvulla suuri osa väestöstä muutti pois saarelta.[2][3]

Nähtävyydet

Meganísin nähtävyyksiin kuuluu muiden muassa Papanikolíksen luola, joka sijaitsee saaren länsirannikolla. Sen sanotaan olevan Kreikan toiseksi suurin meriluola.[4]

Lähteet
  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Meganisi History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  3. History Meganisi. Viitattu 4.8.2015.
  4. ”Meganisi”, Greek Island Hopping 2008, s. 587, 589. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

    Aiheesta muualla
    Jooniansaaret
    Pääsaaret
    Alisaariryhmät
    Muut pienemmät saaret
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.