Mechelininkatu

Mechelininkatu (ruots. Mechelingatan) on Ruoholahdesta Taka-Töölöön johtava leveä ja vilkasliikenteinen katu Helsingin kantakaupungin länsiosassa. Se alkaa etelässä Jätkäsaarenlaiturilta ja sen eteläosa kulkee Hietaniemen hautausmaan ohi, ja lähellä pohjoispäätään se kulkee Sibeliuksen puiston poikki, jossa sen varrella on Sibelius-monumentti. Kadun eteläosa on rajana Kampin ja Länsisataman kaupunginosien välillä, keskiosa sijaitsee Etu-Töölössä. Katu päättyy pohjoisessa Linnankoskenkadun ja Topeliuksenkadun risteykseen, josta alkaa Pasilaan johtava Nordenskiöldinkatu. Mechelininkatu on noin 2,6 kilometriä pitkä.

Leo Mechelin (1839–1914), suomalainen poliitikko, senaattori ja lainopin professori.
Arkadiankatu risteää Mechelininkadun kanssa Etu-Töölössä.
Mechelininkatu
Mechelingatan

Mechelininkatu pohjoiseen kesäkuussa 2019. Uudet lehmukset on istutettu kaadettujen tilalle.
Maa  Suomi
Tieluokka katu
Pituus 2,6 km
Alkupiste Ruoholahti
Reitti Etu-Töölö (1,3 km)
Päätepiste Nordenskiöldin aukio (2,6 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku Pääosin nelikaistainen

Mechelininkadun keskiosa Pohjoiselta Rauta­tie­kadulta Sibeliuksenkadulle on esplanadityyppinen puistokatu. Sen keskellä puurivien välissä kulkee raitiolinja 8 Caloniuksenkadun risteykseen saakka, jonka pohjoispuolelta puurivien välissä on sorapäällysteinen kevyen liikenteen väylä Kesäkadun risteykseen saakka. Mechelininkadun kaikissa risteyksissä paitsi Leppäsuonkadun, Perhonkadun ja Kesäkadun risteyksissä on liikennevalot. Mechelininkadun varren rakennuksista on merkittävin 1800-luvun lopulla rakennettu Marian sairaala, jonka rakennuksista osa on suojeltu.

Mechelininkadulta kaadettiin puurivi kesällä 2017, mikä herätti närkästystä. Puut olivat kuitenkin jo huonokuntoisia. Niiden juuristoa olivat rasittaneet katutyöt. Uudet istutettiin vuonna 2019.[1]

Stadin slangissa Mechelininkatu usein tunnetaan nimellä Meklu tai Meclu.[2]

Historiaa

Mechelininkatu on nimetty valtiomies Leo Mechelinin mukaan. Katu sai nykyisen nimensä vuonna 1917. Sitä ennen se oli osa Nordenskiöldinkatua.[3] Kadun eteläosan nimenä Hietaniemenkadun risteykseen saakka oli kuitenkin vuoteen 1954 saakka viereisen hautausmaan mukaan Kalmistokatu. Tämä nimi muutettiin kaupungin sairaalalautakunnan toivomuksesta, kun kadun varrelle oli valmistunut Marian sairaalan lisärakennus eikä Kalmistokatua haluttu käyttää sen osoitteena.[3]

Julkinen liikenne

Raitiolinja 8 kulkee kadulla Itämerenkadun ja Caloniuksenkadun risteysten välillä. Bussilinjat 24 ja 25 kulkevat kadulla Pohjoisen rautatiekadun risteyksestä Nordenskiöldin aukiolle asti. Linja 24 ei kuitenkaan kulje kadulla Hietaniemenkadun ja Hesperian esplanadin välillä, vaan kiertää Hietaniemen kautta. Kadulla sijaitsevat raitiovaunupysäkit Maria (ent. Marian sairaala) ja Arkadiankatu. Ennen Mechelininkadun katutöitä Arkadiankadun pysäkin sijaan kadulla sijaitsivat pysäkit Perhonkatu ja Caloniuksenkatu. Kadulla sijaitsevat bussipysäkit Arkadiankatu/Caloniuksenkatu, Taivallahti, Sibeliuksenpuisto ja Rajasaarentie.

Poikkikadut etelästä pohjoiseen

  • Jätkäsaarenlaituri (länteen/lounaaseen) ja Tullaajankuja (itään)
  • Itämerenkatu (länteen); samassa kohdassa kadun itäpuolella alkaa Baana.
  • Porkkalankatu, joka ylittää Mechelininkadun siltaa pitkin. Porkkalankadulta tulee lännestä ramppi Mechelininkadulle ja Mechelininkadulta myös lähtee ramppi Porkkalankadulle länteen.
  • Lapinlahdentie (länteen)
  • Pohjoinen Rautatiekatu (itään)
  • Leppäsuonkatu (itään)
  • Hietaniemenkatu
  • Perhonkatu (itään)
  • Arkadiankatu
  • Sammonkatu
  • Caloniuksenkatu (koilliseen) ja Lemminkäisenkuja (länteen)
  • Väinämöisenkatu (länteen)
  • Museokatu (itään)
  • Eteläinen Hesperiankatu
  • Pohjoinen Hesperiankatu
  • Kesäkatu (länteen)
  • Sibeliuksenkatu (itään)
  • Rajasaarentie
  • Nordenskiöldin aukio, jonka läpi kulkevat etelä–pohjoissuunnassa Topeliuksenkatu ja itä–länsisuunnassa Linnankoskenkatu, ja josta koilliseen jatkuu Nordenskiöldinkatu.

Lähteet

  1. Anna-Kaisa Brenner: Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut Yle.fi. 28.6.2017, päivitetty 15.6.2018. Viitattu 12.6.2019.
  2. Erkki Johannes Kauhanen: Suomi-slangi sanakirja Stadinslangi.fi. Arkistoitu 9.12.2021. Viitattu s. 96.
  3. Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.