Me Naiset

Me Naiset alkoi ilmestyä vuonna 1952 tunnuslauseenaan nykyaikaisen naisen nykyaikainen lukemisto. Vuonna 1957 Sanoma Osakeyhtiö osti sen julkaisuoikeudet.[3] Vasta 1960-luvulla lehden konsepti vakiintui, ja lehdestä tuli Suomen ensimmäinen naisten viikkolehti. Eevan ja Kotilieden lukijoita nuoremmalle yleisölle suunnatun Me Naisten levikki alkoi nousta nopeasti.[4][5]

Vuodesta 1962 alkaen Me Naiset järjesti vuosittain ”mannekiinikilpailun” uusien mallien löytämiseksi Fordin mallitoimistoon New Yorkiin, jonka johtaja, äitinsä puolelta suomalaissukuinen[6][7] Eileen Ford, oli Sanomien Aatos Erkon vaimon Janen tuttava. Ensimmäisessä kilpailussa voittajaksi valittiin kauhavalainen Hellevi Keko, joka tekikin menestyksekkään malliuran 1960-luvun amerikkalaisissa aikakauslehdissä.[8]

1960–1970-luvuilla sukupuoliasioiden osuus Me Naisten sisällöstä kasvoi ajan hengen mukaisesti, ja lehti oli yksi ensimmäisistä, jotka suhtautuivat myönteisesti aborttiin, ehkäisyyn ja naisen seksuaalisten oikeuksien ajamiseen. 1980-luvulla Me Naiset alkoi tuoda esiin myös muita poliittisia kysymyksiä ja esitellä naispoliitikkoja, kunnes 1990-luvun mittaan lehden linja keveni itsensä hemmottelua ja viihdejulkkisten haastatteluja kohti. 2000-luvun puolenvälin konseptiuudistuksessa lehteen tulivat mukaan muun muassa usein globaaleja ilmiöitä käsittelevät kuvareportaasit.[9]

• Kerttu Saarela 1975–1984[10]
• Ulla-Maija Paavilainen 1984–2002[11]
• Katriina Kaarre 2001—2006[12]
• Riitta Pollari 2006—[13]2010[14]
• Marjo Vuorinen 2010–2012[15][16]
• Johanna Lahti 2010–2016[17]
• Iina Artima-Kyrki 2016–

• Me Naiset -lehden virallinen sivusto