Meänmaa

Meänmaa (suom. yleiskielellä Meidän maamme, meänk. Meänmaa) on suomenkielinen tai/ja meänkielinen alue Tornionlaaksossa, Suomessa ja Ruotsissa.

Meänmaan sijainti

Meänmaan lippu

Meänmaa-käsitteen isä on kirjailija Bengt Pohjanen. Alueella valtakielenä puhuttu meänkieli on saanut Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman, saman arvoisen muun muassa suomen rinnalla.[1] Kuitenkin Ruotsin ulkopuolella sitä pidetään suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvina murteina. Suomen/meänkielen ohella muita Meänmaan kieliä ovat ruotsi, pohjoissaame ja luulajansaame. Meänmaan identiteetin korostaminen on vahvempaa Ruotsissa, missä tornionlaaksolaiset ovat olleet maassaan vähemmistön edustajia, kun taas Suomessa asuvat ovat olleet maansa valtaväestöä. Tästä johtuu myös meänkielen aseman poikkeava tulkinta maiden välillä.

Meänmaa oli yhtenäinen alue vuoteen 1809, jolloin se jaettiin Ruotsin ja Venäjän kesken Haminan rauhassa. Käytännön ja arjen elämässä raja ei juuri näkynyt ja mm. maaomistukset säilyivät vaikka suvut ja perheet jakaantuivatkin kahden maan kesken. Vuosisadan vaihteessa etenkin Ahvenanmaan kiistan yhteydessä puhuttiin Länsipohjan kysymyksestä, jolloin Suomessa ehdotettiin jopa alueen liittämistä Suomeen.

15. heinäkuuta 2007 otettiin käyttöön Meänmaan lippu, meänk. Meänmaan flaku. Lipussa on kolme vaakaraitaa, keltainen, valkoinen ja sininen. Sininen ja keltainen kuvastavat kahta aluetta hallinnoivaa valtiota ja valkoinen jäätynyttä Tornionjokea näiden välissä. Jäätynyt joki ei ole maantieteellinen este eri rantojen välillä. Päivä on jatkossa Meänmaan kansallispäivä. Meänmaalaiset kokoontuvat jatkossa säännöllisesti keskustelemaan alueen yhteisistä asioista Meän tinkereille (meänk. tingata on suom. keskustella, väitellä).

Meänkieltä ja -kulttuuria edistämään on perustettu yhdistys Meänmaan-Tinkerit.