Pygmit

Pygmit ovat ihmisryhmiä, joissa keskipituus on alle 150 senttimetriä, ja tavallisesti termillä viitataan Afrikan trooppisilla alueilla eläviin väestöihin.[1]

Lehdistä ja oksista rakennettuja pygmien taloja Kongon tasavallassa.
Pygmipariskunta lapsineen ja eurooppalainen matkailija vuonna 1921.

Elintavat

Survival International -järjestön mukaan Keski-Afrikan pygmit elävät metsässä ja tuntevat elinympäristönsä sekä sen kasvit ja eläimet hyvin. Pygmit elävät metsästämällä muun muassa antilooppeja, sikoja ja apinoita. Metsästysvälineinä käytetään verkkoja, keihäitä ja jousia.[2] Pygmien ainoa kotieläin on metsästyksessä käytettävä koira.[2] Lisäksi pygmit kalastavat sekä keräävät hunajaa, jamssia, marjoja ja muita kasveja. Pygmit pitävät metsää jumalana, joka tarjoaa heidän tarvitsemansa hyödykkeet. Kaikilla pygmiryhmillä on läheiset suhteet lähialueilla eläviin maanviljelyä harjoittaviin kyläihmisiin, joiden kanssa he käyvät vaihtokauppaa muun muassa viljelystuotteilla.[3]

Pygmit käyttävät osan metsien antimista itse ja vaihtavat osan maanviljelijöiden tuotteisiin. Eri alueilla Keski-Afrikassa monilla pygmiryhmillä on pitkät perinteet yhteiselosta paikallisten maanviljelijäryhmien kanssa, ja se on jatkunut sukupolvelta toiselle ja muodostanut ajan mittaan monimutkaisen taloudellisen ja sosiaalisen vaihdannan verkoston. Maanviljelijät tarvitsevat pygmien tarjoamaa lihaa, hunajaa ja metsästä saatavia lääkeaineita, kun taas pygmeille tärkeitä ovat vaihtokaupasta saamansa kehittyneet työvälineet. Nykyaikana osa pygmeistä on siirtynyt hyvin pitkälti ammattimaisiksi metsästäjiksi. Pygmien kanssakäyminen maanviljelijäväestöjen kanssa käsittää vaihtokaupan lisäksi laajemmin eri elämän osa-alueita, muun muassa poliittisen, uskonnollisen ja sosiaalisen elämän.[4]

Pygmit kiertelevät 20–100 ihmisen ryhmissä omistamillaansa alueilla. Kylät ovat kiinteitä, mutta metsästysretkillä pygmit elävät tyypillisesti noin 20–35 ihmisen leireissä.[2]

Pygmien alkuperä ja perinnöllisyys

Pygmien genetiikkaa ja biologiaa on tutkittu hyvin paljon. Aikanaan oli vallalla käsitys pygmeistä omana ihmisrotunaan. Nykyisin on vallalla melko vahva yksimielisyys siitä, että lännessä elävät mbuti- eli bambuti-pygmit muodostavat geneettisessä sukupuussa Saharan eteläpuolisen väestön alkuhaaran.[5]

Ei kuitenkaan ole olemassa ominaisia geenipiirteitä, jotka esiintyisivät kaikilla pygmeillä, mutta puuttuisivat muilta afrikkalaisilta. Myöskään kielellisesti ja kulttuurillisesti pygmit eivät suoranaisesti poikkea alueen ei-pygmiväestöistä. Pygmeillä ei ole omaa kielisukua, ja heidän kulttuurinsa on samanlainen kuin bantumaanviljelijöillä.[4] Jotkin sanat ovat kuitenkin yhteisiä useille erillään elävillä pygmiryhmille, mikä antaa aiheen olettaa, että pygmit ovat aiemmin puhuneet yhteistä kieltä. Eräs tällainen sana on metsän henkeä tarkoittava jengi.[3]

Perinnöllisyystutkimuksen perusteella pygmit voidaan jakaa kolmeen ryhmään, vaikka asiasta ei ole täyttä yksimielisyyttä. Ryhmät ovat:

  • mbuti-pygmit eli bambuti-pygmit, läntisissä osissa
  • aka-pygmit itäisissä osissa
  • twa-pygmit etelässä

Pygmien kohtaamat ongelmat

Survival International -järjestön mukaan pygmit kokevat uhkana kotisademetsissään harjoitettavan metsätalouden. Uudisasukkaat ovat ajaneet pygmejä muualle. Joillakin alueilla pygmit on häädetty pois kansallispuistoiksi suunnitelluilta alueilta. Valtionhallinto ei usein pidä pygmejä tasavertaisina kansalaisina. Kamerunissa bagyeli-pygmikansan elämää häiritsee elinalueen halki rakennettu öljyputki. Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ruandassa, Burundissa ja Ugandassa melkein kaikki pygmien metsät on kaadettu ja pygmit ovat siirtyneet työelämään tai kerjäläisiksi.[3]

Kongon sisällissodan sekasortoinen tilanne ryöstelevine sotilasjoukkoineen on ollut pygmeille suuri uhka, koska pygmiyhteisöillä ei juurikaan ole ollut kykyä puolustautua aseistautuneista miehistä koostuvia kurittomia joukkoja vastaan. Joidenkin ryhmien piirissä pygmit nähdään (tai nähtiin) eläiminä, joita voi mielensä mukaan tappaa ja joiden lihasta saa taikavoimia. Pygmejä jopa ajoittain syödään muun ruuan puutteessa.[6] Syytösten mukaan hallituksen joukot ja eri ryhmien sotilaat ovat sisällissodan aikana taikavoimia saavuttaakseen myös raiskanneet pygmejä.[7]

Lähteet
  1. Pygmy Encyclopaedia Britannica
  2. Togo: Etniset kansat - Pygmit - Akebou Afrikkanet (Archive.org)
  3. The Pygmies Survival
  4. Forest peoples in the central African rain forest: focus on the pygmies FAO
  5. Genetics and linguistics in sub-Saharan Africa,, Esitetty Bergenissä 2004 ntlworld.com (pdf) (Archive.org)
  6. Pygmies want UN tribunal to address cannibalism SMH. Viitattu 15.9.2007.
  7. Troops claim 'supernatural powers' after pygmy sodomy Herald and Weekly Times. Viitattu 11.5.2009. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.