Mayakalenteri

Mayakalenteri on mayojen ennen eurooppalaisten tuloa käyttämä kalenterijärjestelmä. Se koostuu kolmesta eri kalenterista, jotka ovat nimeltään pitkälasku, tzolkin ja haab. Tzolkinia vastaava järjestelmä tunnetaan kaikilta Keski-Amerikan kansoilta, ja useimmille myös 52-vuotinen kalenterikierros on tärkeä. Asteekkien kalenteri on lähes sama kuin mayakalenteri, ja lähinnä päivien ja jaksojen nimitykset poikkeavat.

Pitkälasku

Pitkälasku on yksinkertaisesti päivälaskuri, jota kasvatetaan yhdellä joka vuorokausi. Laskurin lukumerkintä koostuu viidestä numerosta, jotka ovat välillä 0–19 (paitsi uinal, joka on välillä 0–17). Yksiköt ovat pienimmästä suurimpaan seuraavasti:

  • Kin - vuorokausi.
  • Uinal - 20 vuorokauden jakso.
  • Tun - 18 uinalin eli 360 vuorokauden jakso. (melkein 1 vuosi juliaanisen kalenterin mukaan)
  • Katun - 20 tunin eli vajaan 20 vuoden jakso.
  • Baktun - 20 katunin eli noin 395 vuoden jakso.

Tzolkin- ja haab-päiväykset voi laskea suhteellisen helposti pitkälaskupäiväyksen perusteella.

Pitkälaskun alkuajankohta (päivä 0.0.0.0.0 tai 13.0.0.0.0) on elokuun 11. tai 13. päivä vuonna 3114 eaa. Pitkälaskun täysi kierros koostuu kolmestatoista baktunista, joten sen loppupäiväksi voidaan laskea joulukuun 21. tai 23. päivä vuonna 2012. Joulukuun 21. päivä on myös talvipäivänseisaus. Sen jälkeen alkaa uusi pitkänlaskun kierros. [1][2]

Pitkälaskun merkintätapa muistuttaa lukujärjestelmien paikkamerkintää. Mayat kuitenkin kiersivät monin tavoin nolla-merkin puuttumisesta johtuvat ongelmat. Vasta vuonna 357 jaa. pystytettiin Uaxactúniin steela numero 18, jossa nolla esiintyy ensimmäisen kerran. [2]

Haab

Haab-kalenteri perustuu 365 päivän mittaiseen kierrokseen, joka koostuu kahdeksastatoista 20-päiväisestä "kuukaudesta" ja niiden jälkeisestä viisipäiväisestä wayeb-ajasta.

"Kuukausiin" viitataan nimillä, jotka ovat pop, uo, zip, zotz, tzec, xul, yaxkin, mol, chen, yax, zac, ceh, mac, kankin, muan, pax, kayab ja cumku.

Päiviin viitataan numeroilla, jotka alkavat nollasta ja päättyvät 19:een, joskin osa piti "nollapäivää" edellisen "kuukauden" kahdentenakymmenentenä päivänä.

Tzolkin

Tzolkin perustuu kahteen rinnakkaiseen jaksoon, joiden pituudet ovat 13 ja 20 päivää. 13 päivän jaksoon viitataan numeroilla 1–13, ja 20 päivän jaksoon nimillä, jotka ovat järjestyksessä imix, ik, akbal, kan, chicchan, cimi, manik, lamat, muluc, oc, chuen, eb, ben, ix, men, cib, caban, etznab, caunac, ahau.

Tzolkin-jakson ensimmäinen päivä on 1 imix, jota seuraavat päivät ovat 2 ik, 3 akbal, 4 kan jne. Tzolkin-kierros kahden 1 imix -päivän välillä kestää 260 vuorokautta, minkä aikana jokainen numero ehtii yhdistyä jokaiseen nimeen.

Kalenterikierros

Kalenterikierros on haabin ja tzolkinin yhteiskierros, jonka kesto on 52 haab-vuotta. Tänä aikana jokainen mahdollinen haab-päivä ehtii yhdistyä jokaiseen mahdolliseen tzolkin-päivään.

Myytti maailmanlopusta 2012

Joissakin New age -kulteissa pitkänlaskun kierroksen päättymistä 2012 pidettiin maailmanlopun ajankohtana. Mayakalenterin mukaan sen jälkeen alkoi kuitenkin uusi pitkänlaskun kierros. [1]

Mayojen ainoa tunnettu viittaus maailmanloppuun löytyy Dresdenin koodeksina tunnetusta käsikirjoituksesta. Se mainitsee myös ajankohdan "5Eb", jolloin vedenpaisumus tuhoaisi maailman. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole käsitystä, mihin ajankohtaan tällä viitataan.[3]

Katso myös

Lähteet
  1. MacDonald, G. Jeffrey: Does Maya calendar predict 2012 apocalypse? USA Today. 27.3.2007. Viitattu 23.4.2010. (englanniksi)
  2. Davletshin, Albert: Once Upon a Time There Was No Zero… The Evolution of the South-Eastern Mesoamerican Calendric Notational System, s. 25-26. julkaisusta: Kõiva, Mare & Mürk, Harry & Pustõlnik, Izold (toim.) "Cultural Context from the Archaeoastronomical Data and the Echoes of Cosmic Catastrophic Events". Tartu Literary Museum & Tartu Observatory, 2002. ISBN 9985-867-35-1. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  3. Zick, Michael: Handbuch für Wahrsager. bild der wissenschaft, 2009, nro 10, s. 72-77. (saksaksi)

     


    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.