Max Mosley

Hänen isänsä oli Oswald Mosley, British Union of Fascists -puolueen perustaja. Nuorena Max valmistui oikeustieteellisestä ja hänellä oli oma patentteihin erikoistunut lakifirma. 20-vuotiaana Mosley kiinnostui moottoriurheilusta ja ajoi F2-luokassa, mutta lopetti huomatessaan ettei hänestä tule maailmanmestaria. Hän siirtyi pyörittämään March Engineering -tallia ja toimi sittemmin tallipäällikköjen liiton lakimiehenä.[2] 1980-luvulla hän harkitsi uraa politiikassa, mutta palasi moottoriurheilun pariin.

Mosley osallistui kansainvälisen autoliitto FISA:n ja Formula 1 -tallien liiton FOCA:n väliseen valtataisteluun 1980-luvun alussa FOCA:n riveissä. Taistelun tuloksena laadittiin Mosleyn avustuksella ns. Concorde-sopimus, jolla FISA sai oikeuden laatia sarjan säännöt ja FOCA sai oikeudet järjestää sarjan televisiointioikeudet ja promootion. Vuonna 1991 Mosley nousi FISA:n johtoon ja pari vuotta myöhemmin järjestön tilalle tulleen FIA:n puheenjohtajaksi.[1][2] Ayrton Sennan kuoleman jälkeen Mosley ajoi FIA:n johdossa kiivaasti turvallisuutta edistäviä sääntöjä Formula 1 -sarjaan ja pyrki edistämään myös maantieturvallisuutta.[1][2] Näistä ponnisteluistaan Mosley palkittiin vuonna 2006 korkeimmalla siviilille myönnettävällä ranskalaisella kunniamitalilla, Légion d’Honneurilla.[3]

Mosley sai maaliskuussa 2008 epätoivottua huomiota, kun News of the World -lehti julkaisi kuvia ja videon Mosleyn viisituntisista sadomasokistisista seksiorgioista viiden prostituoidun kanssa. Lehti väitti orgioiden olleen "natsihenkinen" osallistujien ollessa pukeutuneena keskitysleirivangeiksi ja upseereiksi.[4][5]

Mosley järjesti FIA:n jäsenten kesken luottamusäänestyksen, jossa punnittiin Mosleyn luottamus seksiskandaalin jälkeen. Mosley katsoi äänestyksen olevan tarpeellinen, koska hän itse kieltäytyi eroamasta puheenjohtajan paikalta vapaaehtoisesti. Hän myös haastoi News of the World lehden oikeuteen yksityisyytensä ja kunniansa loukkaamisesta.[6] Mosley myös vihjaili paljastuksen takana olevan poliittisia syitä, ja hänet haluttaisiin skandaalin avulla kammeta FIA:n johdosta ja samalla riistää FIA:n määräysvalta F1:ssä.[7] Mosley voitti 3. kesäkuuta pidetyn luottamusäänestyksen kuitenkin varsin selvin numeroin (103–55) ja sai näin luottamuslauseen jatkaa FIA:n puheenjohtajana vuoteen 2009.[8] Heinäkuun 24 päivä 2008 Mosley voitti Lontoon korkeimmassa oikeudessa News of the Worldia vastaan käymänsä oikeudenkäynnin. Tuomari David Eady katsoi, että julkisuuteen tulleessa videossa ei ole mitään todisteita natseihin viittaavasta käytöksestä ja määräsi lehden maksamaan Mosleylle 76 000 euroa korvauksia yksityisyyden loukaamisesta. Mosley ilmoitti saman tien antavansa vahingonkorvaukset FIA:n säätiölle, joka tekee töitä liikenneturvallisuuden ja ympäristöasioiden eteen. Mosley itse katsoi tuomion kumonneen väitteet orgioiden natsikytköksistä.[9][10]

Vuonna 2009 Mosley kävi pitkän taistelun F1 -tallien yhdistyksen FOTA:n kanssa. Kiista koski Mosleyn ja FIA:n ajamaa 40 miljoonan punnan budjettikattoa talleille kaudelle 2010. FOTA:n jäseninä olleet tallit, Williamsia ja Force Indiaa lukuun ottamatta, eivät kulukattoon suostuneet ja uhkasivat perustaa F1 -sarjalle oman kilpailevan sarjansa. Kiista ratkesi 24 kesäkuuta kun Mosley ilmoitti ettei asetu uudelleen ehdolle FIA:n puheenjohtajaksi ja sovittiin että kausi 2010 ajetaan samoilla säännöillä kuin kausi 2009. Vastineeksi tallit lupautuivat leikkaamaan kuluja kahdessa vuodessa 90-luvun tasolle, auttamaan uusia talleja ja sitoutuivat jatkamaan Formula 1:ssä ainakin kauteen 2012. Sopimuksen mukaan F1 -sarja toimii jatkossakin FIA:n alaisuudessa. Kiistan ratkettua Mosley kiisti kärsineensä arvovaltatappion, vaikka joutuikin luopumaan kulukatosta. Mosleyn mukaan hänen toimiensa seurauksena sarjaan tuli kolme uutta tallia ja kustannuksien leikkaukset toteutuivat eri muodossa.[11][12] Vaikka Mosley kertoi ennen ratkaisevaa kokousta harkitsevansa vielä jatkokautta FIA:n puheenjohtajana, kiistan ratkettua hän kertoi että tallit "olisivat joka tapauksessa päässeet eroon" hänestä lokakuussa, kun toimikausi päättyi.[13] Jatkokauden harkitseminen oli Mosleyn mukaan keino painostaa talleja ruotuun neuvotteluissa. Todellisuudessa Mosley ei kertomansa mukaan aikonut asettua enää ehdolle ja hän kertoi päätöksen varmistuneen poikansa kuoleman jälkeen. Tuolloin Mosley ymmärsi, että hänen on omistettava enemmän aikaa perheelleen.[14]

Hieman ilmoituksensa jälkeen Mosley vaati FOTA:n puheenjohtajalta Luca Cordero di Montezemololta anteeksipyyntöä tämän puheista. Montezemolo vertasi Mosleyn lähtöä FIA:n johdosta diktatuurin päättymiseen ja totesi ettei Mosleyllä ole enää roolia FIA:ssa. Mosley vaati oikaisua ja anteeksipyyntöä Montezemolon kommentteihin. Moselyn mukaan ei voida jättää kuvaa että autoteollisuus pakotti hänet ulos roolistaan FIA:ssa. Jos tätä ei oikaistaisi, Mosley kertoi harkitsevansa asettumista ehdolle FIA:n jäsenseurojen mahdollisesta vaatimuksesta[15] Heinäkuun 15. päivä Mosley lopulta vahvisti luopuvansa puheenjohtajuudesta. Mosleyn mukaan pojan kuoleman myötä häntä tarvittiin perheen parissa ja työskentelyn vähentäminen oli myös tuolloin 70-vuotiaan Mosleyn mielessä. Mosley ilmaisi myös tukensa Jean Todtille ja kehotti FIA:n jäsenseuroja äänestämään Todtia FIA:n tulevassa puheenjohtajavaaleissa.[16][17]

Elokuussa epävarmuus F1 -sarjan tulevaisuuden ympärillä hälveni, kun FIA ja FOTA allekirjoittivat kuun ensimmäisenä päivänä lajin uuden "perustuslain", Concorde sopimuksen. Sopimus ulottui vuoteen 2012 saakka. Sopimuksessa määriteltiin tulevat sääntömuutokset, tallien osuuden sarjan voitonjakoon ja vahvistettiin myös tallien ja FIA:n kesäkuun lopussa sopimat toimet F1-sarjan kustannusten leikkaamisesta.[18]

Syyskuussa 2009 Mosley kertoi eläkkeelle siirtymisen olevan suuri helpotus, koska hän oli väsynyt ainaisiin riitoihin autonvalmistajien ja tallien välillä. Lisäksi hän kertoi uskovansa että olisi voittanut FIA:n puheenjohtajuuden uudelleen jos olisi asettunut ehdolle.[19]

Mosleyn viimeisenä merkittävänä tehtävänä FIA:n johdossa oli Renault tallin, Flavio Briatoren ja Pat Symondsin rankaiseminen Nelson Piquet Juniorin Singaporen GP:ssä 2008 ajamasta tahallisesta kolarista. Briatoren ja Symondsin suunnittelemalla kolarilla pyrittiin saamaan turva-auto radalle, joka auttoi Piquen tallikaveri Fernando Alonson kisan voittoon. Renault sai kahden vuoden ehdollisen kilpailukiellon ja Symonds viiden vuoden toimitsijakiellon. Briatorea rangaistiin ankarimmin ja miehelle langetettiin elinikäinen toimitsijakielto kaikkiin FIA:n alaisiin sarjoihin.[20] Monet näkivät Briatoren kovan rangaistuksen Mosleyn viimeisenä kostona miesten välejä aiemmin hiertäneestä valtataistelusta.[21][22] Mosley itse totesi olevansa surullinen, että Briatoren pitkä ura F1:sissä päättyi näin.[23]

Vuonna 2002 Mosley kertoi poliittisista näkemyksistään F1 Racing -lehden haastattelussa. Mosley kertoi harkinneensa siirtymistä politiikkaan Konservatiivipuolueen riveissä 1980-luvulla, mutta luopui ajatuksesta isänsä menneisyyden vuoksi. Myöhemmin Mosley siirtyi Työväenpuolueen kannattajaksi. Haastattelussa Mosley kertoi luottavansa pääministeri Tony Blairiin, mutta Mosleyn mielestä Blair keskittyi liikaa Britannian ulkopuolisiin asioihin saarivaltion sisäisen asiainhoidon kustannuksella. Samassa haastattelussa Mosley sanoi haluavansa tulla muistetuksi FIA:n puheenjohtajana joka teki siviililiikenteestä turvallisempaa. Vuonna 2006 Mosley kertoi kolumnissaan F1 Racing -lehdessä pitäneensä suunnitelmia Irakin sodasta järjettöminä.

Vauhdin Maailman julkaisemassa F1 Maailmassa arvioitiin vuonna 2007 Max Mosleyn omaisuuden olevan noin 330 miljoonaa dollaria, hieman vähemmän kuin Michael Schumacherilla. Mosleyn kerrotaan rikastuneen Bernie Ecclestonen juridisena neuvonantajana. Mosleyn suku oli myös melko varakas. FIA:n puheenjohtajuudesta Mosley ei nostanut palkkaa.

Max Mosleyn poika Alexander Mosley oli arvostettu taloustieteilijä. Hänet löydettiin 6. toukokuuta 2009 kuolleena kodistaan 39-vuotiaana. The Guardianin mukaan kuoleman syyksi epäiltiin huumeiden yliannostusta.[24] Kuoleman vuoksi Max Mosley peruutti seuraavana viikonloppuna pidettyyn Espanjan Grand Prix'hin suunnittelemansa vierailun.[25]