Max Klinger

Max Klinger (18. helmikuuta 1857 Leipzig – 5. heinäkuuta 1920) oli saksalainen taidemaalari, graafikko ja kuvanveistäjä. Hän oli 1880−1890-lukujen symbolismin pääedustajia, jonka töissä yhdistyvät kirjallisuudesta aiheensa saanut symbolismi realistisiin yksityiskohtiin ja klassisoivaan muotokieleen. Ulkoilmamaalauksissaan Klinger liittyi myös realistisen tyylisuunnan edustajiin.[1]

Nicola Perscheidin valokuva Max Klingeristä (1915)

Yksi Klingerin tunnetuimmista veistoksista on Klingerin aikana kohua herättänyt Beethoven monumentti, joka paljastettiin Wienin näyttelyssä vuonna 1902 ja myytiin myöhemmin Leipzigiin.[2]

Asteroidi 22369 Klinger on nimetty Max Klingerin mukaan.[3]

Teoksia
  • First Future (1879-1880, printti vuodelta 1882)
    First Future (1879-1880, printti vuodelta 1882)
  • Das Urteil des Paris (1886-1887)
    Das Urteil des Paris (1886-1887)
  • L'Heure bleue (1890)
    L'Heure bleue (1890)
  • Elsa Asenijeff (n. 1900)
    Elsa Asenijeff (n. 1900)
  • Beethoven Torso (1902)
    Beethoven Torso (1902)
  • Portoferraio Villa Napoléon (1904)
    Portoferraio Villa Napoléon (1904)
  • Landschaft an der Unstrut (1912)
    Landschaft an der Unstrut (1912)
  • Sisifus (1915)
    Sisifus (1915)

Lähteet
  1. Facta. Tietosanakirja Oy, 1969.
  2. Max Klinger's Beethoven monument beethoven-haus-bonn.de. Arkistoitu 20.5.2011. Viitattu 22.6.2009. (englanniksi)
  3. JPL Small-Body Database Browser

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.