Max Jones
Max Jones (s. 17. helmikuuta 1998 Rochester, Michigan, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka pelaa NHL-joukkue Anaheim Ducksin organisaatiossa. Ducks varasi Jonesin ensimmäisellä kierroksella 24. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2016. Hän on pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä.[1]
| Max Jones | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. helmikuuta 1998 Rochester, MI, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | vasen laitahyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 191 cm |
| Paino | 100 kg |
| Seura | |
| Seura | Anaheim Ducks / San Diego Gulls |
| Sarja | NHL / AHL |
| Pelinumero | 49 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | (–) |
| NHL-varaus |
24. varaus, 2016 Anaheim Ducks |
Pelityyli
Elite Prospects -sivuston Curtis Joen mukaan hän on pelityyliltään työteliäs voimahyökkääjä, joka on monipuolinen sekä vahva ja luova kiekollisena. Jones on myös nopea ja voimakas pelaaja, joka taitaa maalinedustapelaamisen.[2]
Ura
Seuraura
Jones pelasi kaudella 2010–2011 Belle Tiren, kaudella 2011–2012 Honeybakedin ja kaudella 2012–2013 Compuwaren junioreissa. Kaudeksi 2013–2014 hän palasi Honeybakediin ja voitti 123 minuutillaan koko HPHL-junioriliigan jäähypörssin. London Knights varasi Jonesin 18. pelaajana OHL:n varaustilaisuudessa 2014. Hän siirtyi kaudeksi 2014–2015 kuitenkin Yhdysvaltain maajoukkueen kehitysohjelmaan ja pelasi mm. USHL-junioriliigaa.[2]
Kaudeksi 2015–2016 Jones siirtyi hänet vuotta aiemmin varanneen OHL-joukkue London Knightsin riveihin.[3] Hänen tulokaskautensa toi runkosarjassa 52 tehopistettä. 28. maaliskuuta 2016 pelatussa kolmannessa neljännesvälieräottelussa vieraissa Owen Sound Attackia vastaan Jones taklasi juuri kiekon saanutta vastustajajoukkueen Justin Brackia voimakkaasta kohti ylävartaloa. Jonesin taklaus kohdistui Brackin päähän ja hän sai teostaan viiden minuutin rangaistuksen sekä ulosajon. Brack loukkaantui tilanteessa. Jones herätti huomiota nauramalla ulosajonsa jälkeen. Hän sai sittemmin OHL:ltä peräti 12 ottelun mittaisen pelikiellon, jota ankaroitti Brackin haavoittuvuus, loukkaantuminen ja taklauksen osuminen päähän.[4] Jones palasi kaukaloihin OHL: finaaleissa, jotka päättyivät mestaruuteen eli J. Ross Robertson Cupiin. Hän voitti Knightsin kanssa myös Memorial Cupin. Jones pelasi kauden aikana sekä CHL Top Prospects Gamessa[2] että CCM/USA Hockey All-American Prospects Gamessa.[5]
Anaheim Ducks varasi Jonesin ensimmäisellä kierroksella 24. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2016. Hän teki jo saman vuoden elokuussa seuran kanssa kolmivuotisen tulokassopimuksen.[6] Jones jatkoi kaudella 2016–2017 Knightsin OHL-joukkueessa, jossa hän pelasi runkosarjassa loukkaantumisen vuoksi vain 33 ottelua. Jones teki niissä kuitenkin yli piste per peli -tahdilla 36 tehopistettä. Pudotuspeleissä hän teki 14 ottelussa 12 tehopistettä. Jones jakoi Knightsin sisäisen tehotilaston voiton Evan Bouchardin kanssa lukemalla +4.[2] OHL-kauden päätteeksi, huhtikuussa 2018 hän siirtyi amatööritry-out -sopimuksella AHL-joukkue San Diego Gullsin vahvuuteen.[7] Jones pelasi siellä yhdeksän playoff-ottelua tehopistein 1+1=2.[1]
Syksyn 2017 harjoitusleirin päätteeksi Anaheim Ducks lähetti Jonesin London Knightsin OHL-joukkueeseen.[8] Hän nousi joukkueen varakapteeniksi. Tammikuussa 2018 Knights kauppasi Jonesin Kingston Frontenacsiin vaihdossa hyökkääjä Sergei Popoviin sekä kesän 2023 toisen ja kesän 2021 kolmannen kierroksen varausvuoroon.[9] Hänen runkosarjansa päättyi kuitenkin kuuden ottelun jälkeen peukalomurtumaan, joka piti Jonesin myös sivussa seitsemästä ensimmäisestä playoff-ottelusta.
Jonesilta jäi Ducksin syksyn 2018 harjoitusleiri väliin peukalovamman vuoksi. Kuntouduttuaan seura lähetti hänet lokakuun lopulla San Diego Gullsin AHL-joukkueeseen.[10]
Elokuussa 2021 Jones teki Ducksin kanssa kolmen vuoden jatkosopimuksen.[11]
Maajoukkueura
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Yhdysvallat | |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
 Pronssia | Buffalo 2018 | jääkiekko | |
Jones pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2018, jolloin hän voitti pronssia. Jones pelasi myös World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2015, jolloin hän voitti hopeaa. Jones voitti koko turnauksen maalipörssin seitsemällä osumallaan ja sijoittui pistepörssissä toiseksi edellään vain joukkuetoveri Clayton Keller.[2]
Muuta
Jonesin isoveli Mitch pelaa puolustajana ECHL-joukkue Cincinnati Cyclonesissa. Veljesten isä Brad Jones pelasi omalla urallaan NHL:ssä hyökkääjänä 148 runkosarjaottelua.[2]
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2014–2015 | US NTDP | USHL | 24 | 5 | 5 | 10 | 116 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2015–2016 | London Knights | OHL | 63 | 28 | 24 | 52 | 106 | 6 | 1 | 1 | 2 | 23 | |||||||||
| London Knights | M-Cup | – | – | – | – | – | 4 | 2 | 2 | 4 | 8 | ||||||||||
| 2016–2017 | London Knights | OHL | 33 | 17 | 19 | 36 | 65 | 14 | 7 | 5 | 12 | 24 | |||||||||
| San Diego Gulls | AHL | – | – | – | – | – | 9 | 1 | 1 | 2 | 6 | ||||||||||
| 2017–2018 | London Knights | OHL | 25 | 18 | 3 | 21 | 34 | – | – | – | – | – | JMM | 7 | 1 | 1 | 2 | 2 | |||
| Kingston Frontenacs | OHL | 6 | 1 | 2 | 3 | 2 | 9 | 3 | 1 | 4 | 28 | ||||||||||
| 2018–2019 | Anaheim Ducks | NHL | 30 | 2 | 3 | 5 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
| San Diego Gulls | AHL | 43 | 14 | 15 | 29 | 50 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2019–2020 | Anaheim Ducks | NHL | 59 | 8 | 4 | 12 | 36 | – | – | – | – | – | |||||||||
| San Diego Gulls | AHL | 8 | 2 | 0 | 2 | 21 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2020–2021 | Anaheim Ducks | NHL | 46 | 7 | 4 | 11 | 36 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2021–2022 | Anaheim Ducks | NHL | 2 | 0 | 0 | 0 | 15 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2022–2023 | Anaheim Ducks | NHL | 69 | 9 | 10 | 19 | 77 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 5 kautta | yhteensä | NHL | 206 | 26 | 21 | 47 | 178 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 3 kautta | yhteensä | AHL | 51 | 16 | 15 | 31 | 71 | 9 | 1 | 1 | 2 | 6 | |||||||||
Lähteet
- Max Jones The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Max Jones Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
- Max Jones Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
- Max Jones The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Max Jones Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- JONES COMMITS TO KNIGHTS londonknights.com. 3.6.2015. London Knights. Viitattu 28.8.2016. (englanniksi)
- Junioriliiga OHL:n pudotuspeleissä mojova pelikielto – taklaaja naureskeli tilanteen jälkeen Jatkoaika.com. 1.4.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 28.8.2016.
- All-American Prospects Game All-Time Roster allamericanprospectsgame.com. USA Hockey. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 28.8.2016. (englanniksi)
- Ducks Sign LW Jones to Three-Year Entry-Level Contract 26.8.2016. Anaheim Ducks. Viitattu 28.8.2016. (englanniksi)
- San Diego Gulls Twitterissä twitter.com. 22.4.2017. San Diego Gulls. Viitattu 25.11.2018. (englanniksi)
- Anaheim leikkasi kokoonpanoaan - Kalle Kossila yhä "ylhäällä" Sportti.com. 30.9.2018. Sport Content Oy. Viitattu 25.11.2018.
- Frontenacs acquire Max Jones from Knights for Sergey Popov and Priority Selections kingstonfrontenacs.com. 7.1.2018. Kingston Frontenacs. Viitattu 25.11.2018. (englanniksi)
- Jones, Eddy: Anaheim Ducks: Q&A with Max Jones of the San Diego Gulls pucksofafeather.com. 9.11.2018. FanSided Inc. Viitattu 25.11.2018. (englanniksi)
- https://www.nhl.com/ducks/news/ducks-sign-comtois-jones-mahura-to-contracts/c-325931074