Mauste

Mausteena käytettävät kasvit luokitellaan useimmiten yrteiksi, sillä maustekasvi ei ole ruokaa, vaan sen tarkoitus on toimia maun antajana. Kasvista voidaan käyttää lehtiä, kukkia, juurta, vartta, kuorta, hedelmiä, marjoja, siemeniä tai eristettyjä aineita. Usein kasvin osat kuivataan paremman säilyvyyden vuoksi ja kuljettamisen helpottamiseksi sekä jauhetaan, jotta niitä olisi helpompi käyttää.

Ruokasuola (NaCl) on mineraali, jota louhitaan suolakaivoksista tai kerätään merivettä haihduttamalla. Mineraalina sen kutsumanimi on haliitti eli vuorisuola.

Mausteet ovat olleet läsnä ihmisten historiassa hyvin pitkään. Ne olivat yksi kalleimmista asioista, joita käytettiin vaihdon välineinä muinaisina aikoina ja keskiajalla. Mausteet olivat ensisijainen syy siihen, miksi portugalilainen merenkävijä Vasco da Gama purjehti Intiaan.[2] Suurin piirtein samoihin aikoihin, kun Kristoffer Kolumbus löysi Uuden maan, hän kärkkäästi kuvasi uudet löytyneet mausteet mahdollisille sijoittajille.

Erityisesti suolaa on käytetty ruoan säilöntään ja pilaantuneen ruoan maun peittämiseen. Suolattu ravinto säilyy pitkään, ja liottamalla siitä saadaan taas syöntikelpoista.

Suomessa Meira on mausteiden markkinajohtaja. Meiran maustetehdas Helsingin Vallilassa on toiminut vuodesta 1920.

Monilla valmistajilla on eri ruokalajeihin käytettäviä mausteseoksia, kuten broilerimauste, pizzamauste ja aromisuola. Niiden tärkeä ainesosa on lisäaine natriumglutamaatti (E621), jonka ansiosta sinänsä mauton ruoka saadaan maistumaan paremmalta.[3]

Maustesuolat ovat mausteseoksia, jotka koostuvat tavallisesta ruokasuolasta ja erilaisista mausteista. Niitä ovat aromisuola, chilisuola, persiljasuola, seesamisuola, sipulisuola, sitrussuola, sitruunasuola, valkosipulisuola, yrttisuola.[4] Yrttisuolassa on suolaa sekä kuivattuja yrttejä jauhettuina.[5] Sellerisuola on myös maustesuola, mutta se ei nimestään huolimatta sisällä ruokasuolaa. Se on mukulasellerijauhe, jolla maustetaan salaatinkastikkeita, tomaattimehua ja vihannesruokia.[6]

• Lehmusoksa, Ritva & Muurinen, Pirjo: Ruokasanakirja. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5156-7.
• Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.

• Toni Rantaniitty, Kehittämistutkimus: Mausteiden kemiaa verkkomateriaalina peruskouluun, Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 26.5.2014 (Pdf)
• Mausteiden käyttötietoutta Meiran sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kryddeurter (Arkistoitu – Internet Archive) (tanskaksi)
• Indian Institute of Spice Research (englanniksi)
• Science Daily: Food Bacteria-Spice Survey Shows Why Some Cultures Like It Hot (englanniksi)