Maurice Donnay

Maurice Donnay (1859−1945[1]) oli ranskalainen näytelmäkirjailija. Hän aloitti uransa runoilijana, pikkunäytelmien kirjoittajana ja lausujana pariisilaisessa Chat-Noir-nimisessä taiteilijakapakassa eli kabareessa. Hänen alkutuotantoaan leimaa aistillinen rivous ja pariisilaisten keveiden sukupuolisuhteiden kuvaaminen, joihin liittyy leikillinen sukkeluus ja joustava "esprit". Myöhemmin Donnay on kirjoittanut vakavasuuntaisiakin näytelmiä, mutta tuon tuostakin pilkistää sentään entinen Chat-Noir-suunta esiin.[2]

Maurice Donnay
Maurice Donnay
Henkilötiedot
Syntynyt	1859
Kuollut	1945 (85–86 vuotta)
Kansalaisuus	Ranska
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	ranska
Tuotannon kieli	ranska
Muuta tietoa
Ranskan akatemian jäsen
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Donnay oli vuodesta 1907 Ranskan akatemian jäsen. Donnayn teoksia ovat muun muassa farssi Eux, pikkunäytelmä Phryné, revyy Ailleurs ja monologi Savoir attendre (kaikki vuodelta 1891); näytelmät Lysistrata (1892), Folle Entreprise (1894), Pension de Famille (1894), Donnayn kenties paras näytelmä Amants (1895), La Douloureuse (1897), L’Affranchie (1898), Georgette Lemeunier (1898), Le Torrent (1899), Éducation de Prince (1900), yhdessä Lucien Descaves’n kanssa kirjoitettu etevä, yhteiskunnallista kysymystä käsittelevä näytelmä La Clairière (1900), La Bascule (1901), L’Autre Danger (1902), Le Retour de Jérusalem (1903), Oiseaux de Passage (1904), L’Escalade (1904), Paraître(1906).[2]