Mattopyton
Mattopyton (Morelia spilota) on suurikokoinen pytonkäärme Australian ja Uuden-Guinean seudulta. Lajiin kuuluu kuusi tunnettua alalajia.
Mattopyton | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
Heimo: | Pytonkäärmeet Pythonidae |
Suku: | Puupytonit Morelia |
Laji: | spilota |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kuvaus
Aikuinen mattopyton kasvaa noin 2–4 metrin mittaiseksi ja painaa 15 kilogrammaa. Naaraat kasvavat yleensä koiraita suuremmiksi. Pisin vahvistettu mittaustulos on Irlannissa vankeudessa elänyt yksilö, joka oli 396 cm pitkä. Eri alalajit kasvavat eri kokoisiksi; M. spilota mcdowelli on suurin ja M. spilota variegata pienin. Mattopyton on hoikkarakenteinen ja sillä on kolmiomainen pää. Käärmeen väritys vaihtelee tummanvihreästä mustaan, keltaisilla tai valkoisilla kuvioilla joissa voi olla tumma reunus. Kuviointi muistuttaa vinoneliöitä, mistä johtuu yksi lajin nimistä, timanttipyton. Väreissä ja kuvioissa on suuria alalajikohtaisia eroja. Silmät ovat pään kokoon nähden normaalikokoiset ja pupilli on pystysuora. Ylähuulessa on lämpöä aistivia kuoppia.lähde?
Levinneisyys ja elinympäristö
Mattopytonia esiintyy Australian mantereella kaikkialla paitsi aavikolla. Lajia tavataan paljon lounaisosien metsissä. Uuden-Guinean saarella esiintyy myös joitakin alalajeja. Pyton menestyy lämpimissä ja kuivissa metsissä sekä heinikoissa.lähde?
Elintavat
Mattopyton kiipeilee puissa ja väijyy usein saalistaan puunoksalle kiertyneenä.lähde?
Ravinto
Mattopyton syö jyrsijöitä, lintuja, lepakoita ja liskoja. Se vaanii saalistaan puussa tai maassa ja tappaa saaliinsa kuristamalla. Käärme on usein elinalueensa suurin petoeläin. Se saalistaa pääasiassa öisin.lähde?
Alalajit
Morelia spilota jakaantuu seuraaviin kuuteen vahvistettuun alalajiin:[2]
Alalaji | Nimeäjä | Yleisnimi | Levinneisyys |
---|---|---|---|
Morelia spilota cheynei | Wells & Wellington, 1984 | Viidakkomattopyton | Koillis-Queensland |
Morelia spilota harrisoni | Hoser, 2000 | Uusi-Guinea | |
Morelia spilota mcdowelli | Wells & Wellington, 1984 | Cape Yorkin niemimaalta Queenslandin kautta Uuden Etelä-Walesin pohjoisosiin | |
Morelia spilota metcalfei | Wells & Wellington, 1985 | Etelä-Queenslandista Uuteen Etelä-Walesiin, Victoriaan ja Etelä-Australiaan | |
Morelia spilota spilota | (Lacépède, 1804) | Timanttipyton | Uuden Etelä-Walesin rannikkoseudut |
Morelia spilota variegata | Gray, 1842 | Pohjois-Australia | |
Lähteet
- Lahti, S., Heikkilä, M. & Viitanen, J. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja Osa 5: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. WSOY, 1980. ISBN 951-0-08250-3.
- Integrated Taxonomic Information System: Morelia spilota itis.gov. Viitattu 29.11.2012. (englanniksi)
- McDiarmid R. W., Campbell J. A., Touré T.: Snake Species of the World: A Taxonomic and Geographic Reference, vol. 1, s. 511. Herpetologists' League, 1999. ISBN 1-893777-01-4. (englanniksi)
- Stewart Macdonald: Carpet python (Morelia spilota) Australian Reptile Online Database. Viitattu 29.11.2012. (englanniksi)
Viitteet
- Tallowin, O., Parker, F., O'Shea, M., Vanderduys, E., Wilson, S., Shea, G. & Hobson, R.: Morelia spilota IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021.1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)
- Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Morelia spilota The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)