Matti Murto (säveltäjä)

Ennen säveltäjäksi ryhtymistään Murto soitti harmonikkaa, pianoa ja toimi sovittajana[2]. Hän opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa Aulis Sallisen ja Kalevi Ahon johdolla vuosina 1971–1975. Musiikinteorian diplomin hän suoritti vuonna 1973.[1]

Murto on säveltänyt runsaasti pedagogista musiikkia ja käyttömusiikkia.[1] Jo opiskeluaikoinaan hän sävelsi, Sallisen rohkaisemana, todennäköisesti ensimmäisen suomalaisen melodiabassoharmonikalle omistetun taidemusiikkiteoksen (Meditaatio, 1975), jonka kantaesitti Matti Rantanen samana vuonna. Tätä teosta pidetään pioneerityönä, ja sen säveltäminen tapahtui samoihin aikoihin, kun harmonikka alettiin hyväksyä instrumenttina Sibelius-Akatemiassa ja konservatorioissa.[2] Hänen harmonikalle sävellettyjä teoksiaan ovat esittäneet muun muassa Matti Rantanen, Marjut Tynkkynen, Seppo Valkeajoki, Heidi Velamo ja Mika Väyrynen.[3]

Harmonikkateosten lisäksi hän on säveltänyt myös orkesteriteoksia, kuoroteoksia ja kamarimusiikkia. Hänen musiikkiaan ovat levyttäneet muun muassa Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Marjut Tynkkynen ja Heidi Velamo sekä Mika Väyrynen.[3]

Murto on toiminut myös muun muassa Huittisten musiikkiopiston sekä Keski-Pohjanmaan musiikkiopiston rehtorina ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa taiteen yksikön yksikönjohtajana, Tampereen kaupunginorkesterin intendenttinä ja Hämeenlinnan musiikkiopiston teorian lehtorina.[1]

• Aapiskaikuja lapsikuorolle ja jousille (1979)
• Polskafantasioita jousille (1980)
• Polskafantasioita 2 harmonikalle (1980)
• Aurora borealis orkesterille (1983/ rev. 2019)[4]
• Miksi en laulaisi lapsi- tai naiskuorolle (1983)
• Solitude viululle (1984)
• Missa choralis kuorolle, jousille ja lyömäsoittimille (1984)
• pianotrio (1987)
• Soittoniekat jousiorkesterille (1989)[1]

• Matti Murron sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)