Matti Kotila

Matti Miika Jaakonpoika Kotila (18. lokakuuta 1887 Toholampi20. joulukuuta 1953 Toholampi) oli suomalainen maanviljelijä ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja. Kotilan vanhemmat olivat Jaakko Kotila ja Karoliina Jämsä.[1] Kotilan vanhemmat kannattivat Suomalaista puoluetta, ja kotitilalla Pajamäessä järjestettiin Suomalaisen puolueen vaalitilaisuuksia.[2]

Matti M. Kotila.

Matti M. Kotila toimi Suomalaisen puolueen kansanedustajana 1917–1919 Vaasan pohjoisesta vaalipiiristä.[3] Kotila toimi yhteistyössä Ernst Saaren ja Wilhelmi Malmivaaran kanssa edustaen kannanotoissaan Suomalaisen puolueen linjaa tiukempaa kantaa suhteessa itsenäisyyteen ja Venäjän-politiikkaan.[4] Kotila kannatti laajaa äänioikeutta kunnallislakien valmistelussa.

Kotila otti joulukuussa eduskunnassa voimakkaasti kantaa Turun mellakoihin ja vaati tekijöitä vastuuseen.[5] Kotila siirtyi Suomen sisällissodan alussa Vaasaan ja toimi siellä Vaasaan kokoontuneiden kansanedustajien kanssa.[6]

Kotila vastusti ankarasti Suomen kuningaskuntahanketta. Hän oli perustamassa Tasavaltalaisten liittoa[7] ja toimi sen johtokunnassa.

Kotila äänesti ratkaisevassa äänestyksessä puolueen kannan vastaisesti Jaakko Loukon kanssa vastustaen kuninkaanvaalin toteuttamista.[8] Puoluekentän muututtua joulukuussa 1918 Jaakko Loukko ja Matti Miika Kotila liittyivät Maalaisliittoon, kun muut Suomalaisen puolueen kansanedustajat liittyivät Kansalliseen kokoomukseen. Keväällä Kotila ei enää asettunut ehdokkaaksi.[9]Myöhemmin hän suoritti elämäntyönsä kunnallismiehenä. Hän toimi Toholammin kunnallislautakunnan puheenjohtajana 1919–1945 ja useita vuosia sivutoimisena kunnansihteerinä.[1]

Kotila oli naimisissa Naima Elina Parhialan kanssa (k. 1923), ja jäätyään leskeksi hän meni uusiin naimisiin 1929 Hilja Maria Koskelan kanssa (k. 1968).[1]

Lähteet

  • Kotila, Hannu 2018. Tasavaltalainen talonpoika: Matti M. Kotila Suomalaisen puolueen kansanedustajana. Suomalaisen kirjallisuuden seura. ISBN 978-952-222-969-4
  • Salokorpi, Hannu 1988. Pietarin tie: Suomalainen puolue ja suomettarelainen politiikka helmikuun manifestista Tarton rauhaan, s. 211, 234, 253. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia.
  • Lindman, Sven 1968. Suomen kansanedustuslaitoksen historia VI: Eduskunnan aseman muuttuminen 1917–1919, s. 256–271. Helsinki. Valtion painatuskeskus.
  • Eduskunnan pöytäkirjat. Valtiopäivät 1917–1919.
  • Matti Kotila. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Viitteet

  1. http://www.kase.fi/~petese/toholampi/s02/kotmat.html
  2. Suomalaisen puolueen ilmoitus Kokkola-lehdessä 9.3.1907. ”Vaalitilaisuus Jaakko Kotilan talossa 13.3.1907.”
  3. Kansanedustajat Eduskunta. Viitattu 4.2.2023.
  4. Kotilan, Malmivaaran ja Saaren laatima vaalijulistus julkaistiin Vaasa-Lehdessä 30.8.1917.
  5. 1917 toiset valtiopäivät pöytäkirja s. 663 Turun mellakat 20.12. eduskuntakeskustelu.
  6. Eduskunnan kirjaston aineisto Vaasaan kokoontuneiden kansanedustajien kokouksista
  7. Tasavaltalaisten keskusjärjestö. Jakobiiniklubin ja Tasavaltalaisten keskusjärjestön pöytäkirjoja, kirjeenvaihtoa, kiertokirjeitä ym. sekä Lain ja Tasavallan turvajärjestöä koskevia asiakirjoja. Eduskunnan kirjasto
  8. 1917 toiset valtiopäivät: pöytäkirja 13.6. 1918, s. 1295.
  9. Kotila, Hannu: Tasavaltalainen talonpoika : Matti M. Kotila Suomalaisen puolueen kansanedustajana 1916-1919, s. 162. SKS, 2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.