Matti Aikio

Matti Aikio syntyi lukkari Mathis Isaksenin ja Ragna (Ragnhild) Heimon perheeseen ja eli elämänsä naimattomana.

Aikio meni ammattikouluun Vesisaaressa vuonna 1888. Hän menestyi hyvin. Saamelaisille oli varattu Tromssan opettajaseminaarissa kaksi opiskelupaikkaa. Aikio sai niistä toisen vuonna 1890. Opiskeluaikanaan hän ensi kertaa tutustui norjankieleen. Aikio suoritti opettajan tutkinnon vuonna 1892. Opettajana hän työskenteli yhden vuoden Tenon kansakoulussa. Seitsemässä kuukaudessa hän suoritti keskikoulun Trondheimissa vuonna 1894 ja valmistui ylioppilaaksi Kristianiassa keväällä 1896. Aikio oli ensimmäinen yliopistoon rekisteröitynyt saamelaisopiskelija Norjassa. Jonkin aikaa hän opiskeli lakia, mutta keskeytti opinnot ja työskenteli keskikoulun opettajana yksityiskoulussa Lyngørissä 1903–04.

Hänen debyyttinsä kaunokirjailijana oli Kuningas Akab, joka ilmestyi Kööpenhaminassa vuonna 1904. Jo tässä teoksessa löytyy hänen pääteemansa: etnisyys ja kulttuurien sekoitus. Kirja perustuu omaelämäkertaan. Saamelainen opettaja tutustuu paremmasta yhteiskuntaluokasta olevaan tyttöön Lyngørissä. Näiden välinen suhde ei voi koskaan toteutua, etnisyys asettaa ylitsepääsemättömiä rajoja.

Matti Aikio eli aikana, jolloin saamelaisten asema Norjassa oli hyvin heikko. Monia hänen etnistä alkuperää koskevista tai satiirisista kirjoistaan sekä hänen saamelaista kansanelämän kuvausta pidettiin petoksina.

Aikion toimeentulon turvasi hänen työnsä toimittajana. Hän toimitti artikkeleita Tidens Tegnille ja kirjoitti säännöllisesti eri joululehdille. Hän kirjoitti lähinnä pohjoisesta Norjasta sekä saamelaisten ja muun väestön suhteista. Hän kommentoi maailman tapahtumia sekä myötävaikutti norjalaisten käsityksiin saamelaisista.

Aikion elinaikana politiikka saamelaisuutta ja etnistä vähemmistöä kohtaan huononi. Vuonna 1905 saamelaisten paikat katosivat Tromssan seminaarissa. Vuonna 1906 Bernt Thomassenista tuli uusi seminaarin johtaja. Hän oli saamelaisalueiden pakkotyön arkkitehti. Pakkotyö virallisesti hylättiin vuonna 1945. Saamelaisten vastarinta oli tehokkaasti vaiennettu ja saamelaisten etujärjestöt vaikenivat vuoteen 1946.

Vuonna 1925 Aikio debytoi kuvanveistäjänä tekemällä kaksi omakuvaa. Nämä olivat esillä Blomqvistin galleriassa Oslossa. Tidens Tegn kertoi suuren veistoksen muistuttavan Napoleonia onnellisessa ja harmonisessa elämänvaiheessaan.

Vuonna 1983 Nils Gaup ja Knut Walle kirjoittivat teatterinäytelmän Geesat Hålogaland. Siinä kuvitellaan taidemaalari John Savion ja Matti Aikion tapaaminen. Samana vuonna saamelaislehti Sámi Áigi (tänään Mín Áigi) julkaisi sarjan artikkeleita Aikiosta. Aikion nuoremman veljen lapsenlapsi Else Marie Isaksen on vuodesta 1995 lähtien kartoittanut Aikion elämää ja kirjoittamista. Vuosina 1995 ja 1998 hän järjesti Aikiosta näyttelyitä Kaarasjoella. Tavoitteena on saada pysyvä Aikio-näyttely kotikaupungissa.

• Eläinten nahoissa : tarina Ruijasta, suomentanut Juhani Siljo, esipuheen kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Kustannus-Oy Kirja, 1912.
• Ruijan rannoilta : kertomus Norjan Lapista, suomentanut Aksel von Schantz. Karisto, 1912.
• Lapin kansaa : tarina Ruijasta, suomentanut Juhani Siljo, esipuheen kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Kustannus-Oy Kirja 1917.

• Norsk Biografisk leksikon, Forfatter og Journalist: Matti Aikio
• Store Norske Leksikon, Samisk Litteratur: Matti Aikio