Matti Äyräpää
Matias (Matti) Anselmi Äyräpää (vuoteen 1876 Europaeus, 11. huhtikuuta 1852 Liperi – 15. lokakuuta 1928 Helsinki) oli lääkäri, hammaslääkäri sekä Suomen hammaslääketieteen uraauurtava tutkija.[1] Häntä on kutsuttu jopa "Suomen hammaslääketieteen isäksi".[1] Äyräpää oli myös kulttuurivaikuttaja ja tunnettu suomalaisuusmies, joka osallistui keskeisten suomenmielisten järjestöjen ja yritysten perustamiseen.
| Matti Äyräpää | |
|---|---|
 Matti Äyräpää, Daniel Nyblinin ottama valokuva vuodelta 1878. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Matias Anselmi Äyräpää |
| Syntynyt | 11. huhtikuuta 1852 Liperi |
| Kuollut | 15. lokakuuta 1928 (76 vuotta) Helsinki |
Elämäkerta
Matti Europaeuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, valtiopäivämies Anders Josef Europaeus ja Selma Augusta Europaeus, o.s. Lampa.[1] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta vuonna 1871.[1] Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1875 ja filosofian maisterin vuonna 1876.[1] Jo opiskeluaikoinaan Europaeus oli vahva fennomanian kannattaja, ja suomensi sukunimensä aivan ensimmäisten joukossa, ottaen käyttöön sukunsa vanhan nimen Äyräpää. Hän oli ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja johti jonkin aikaa myös suomenmielisten ylioppilaiden Suomalainen Nuija -opiskelijajärjestöä.
Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1878 ja suoritti vielä sen jälkeen lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1883 ja sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon vuonna 1891.[1]
Vielä 1800-luvulla hammaslääkärin toimi oli tyypillinen käsityöläisammatti, ja käytännössä ainoa käytössä ollut hoitomuoto oli viallisen hampaan poisto. Äyräpään vaikutuksesta siitä tuli yliopistossa opiskeltava tieteenala. Muun muassa hänen ponnistelujensa ansiosta aloitettiin Suomen hammaslääkärikoulutus Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (nyk. Helsingin yliopisto) 1890-luvun alussa.
Äyräpää oli yksi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustajista ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Myös Duodecimin perustaminen vuonna 1881 kytkeytyi kielitaisteluun, ja seuran ensimmäinen tehtävä oli luoda lääketieteen alalle suomenkielistä termistöä. Hän oli perustamassa myös Suomen hammaslääkäriseuraa, Kalevalaseuraa, KOP:ia, Takaharjun parantolaa, Vakuutusyhtiö Suomea, Instrumentariumia ja Suomen Tiedeseuraa.
Äyräpään nimeä kantaa Lääkäriseura Duodecimin vuodesta 1969 jakama Matti Äyräpään palkinto, joka on arvostetuin suomalainen lääketieteellisen tutkimuksen palkinto. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa.
Äyräpään puolisoina olivat sisarukset Bertha Sofia ja Hilda Karolina Ingman. Jälkimmäisen kanssa syntyi heidän lapsensa taidemaalari Aune Äyräpää (1898–1981).[1]
Galleria
Äyräpää harjoittamassa ammattiaan. Gunnar Berndtsonin maalaus vuodelta 1889.
Akseli Gallen-Kallelan maalaus Äyräpäästä vuodelta 1911
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Matti Äyräpää Wikimedia Commonsissa
- Saarenheimo, Eero: / Äyräpää, Matti (1852–1928). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.12.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Forsius, Arno: Matti Äyräpää (1852–1928) – suomalaisuusmies ja hammaslääketieteen uranuurtaja.