Matrjona Rasputina
Matrjona Grigorjevna Rasputina (27. maaliskuuta 1898 Pokrovskoje, Venäjän keisarikunta – 27. syyskuuta 1977 Los Angeles) oli keisarillisen Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n hovissa suuren vaikutusvallan saaneen mystikon, profeetan ja kansanparantajan Grigori Jefimovitš Rasputinin vanhempi tytär. Hän syntyi osapuilleen vuonna 1898 pienessä, Tura-joen rantamilla sijaitsevassa Pokrovskojen kylässä Länsi-Siperiassa. Matrjona, jota yleisesti myöhemminkin kutsuttiin Mariaksi tai Maškaksi, oli sisaruksista kuuluisaksi tulleelle isälleen läheisin ja osallisena Romanovien tsaariperheen tarinassa.
| Matrjona Rasputina | |
|---|---|
 Matrjona Rasputina (oikealla) vuonna 1914 isänsä ja äitinsä kanssa Pietarissa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. maaliskuuta, 1898 Pokrovskoje, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 27. syyskuuta 1977 (79 vuotta) Los Angeles,Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | venäläinen |
| Ammatti | kirjailija, tanssija, sirkustaiteilija |
| Puoliso | Boris Solovjev |
| Vanhemmat | Grigori Rasputin (isä) |
Saatuaan vaikutusvaltaa tsaari Nikolai II:n hovissa Rasputin otti vuonna 1910 molemmat tyttärensä, Marian ja tämän nuoremman sisaren Varvaran asumaan luokseen Pietariin, jossa tytöt kävivät koulunsa Steblin-Kamenskajan yksityiskymnaasissa. Isänsä roolista johtuen molemmat tyttäret tutustuivat aikanaan myös keisariperheeseen ja olivat erinomaisissa väleissä keisarillisten lasten kanssa.
Tarinan mukaan Maria oli erityisen läheisissä väleissä tsaarin nuorimman tyttären suuriruhtinatar Anastasia Romanovan kanssa, joka sattuneesta syystä myöhemmin saavutti lähes yhtä myyttisen maineen kuin ystävättärensä pahamaineinen isä. Maria Rasputina oli niiden keisariperheen läheisesti tunteneitten ihmisten joukossa, jotka aikoinaan tapasivat kiistellyn Anna Andersonin, joka väitti olevansa käännynnäisen bolševikkisotilaan avulla tsaariperheen murhasta pelastunut suuriruhtinatar Anastasia Romanova. On säilynyt jopa valokuva, jossa jo ikääntynyt Anna poseeraa Marian ja tämän amerikkalaisen toimittajaystävättären Patte Barhamin kanssa. Anna Andersson osoittautui myöhemmin, vuonna 1994, vain yhdeksi lukemattomista huijareista. Hänen jäännöksilleen tuolloin tehdyt DNA-testaukset osoittivat selvästi, että kyseessä ei ollut Romanovien viimeinen suuriruhtinatar.
Maria Rasputinan kohtalokas rooli Romanovien imperiumin tuhossa tuli avioliiton kautta. Hänet nai 5. lokakuuta 1917 Venäjän ortodoksisen kirkon Pyhän Synodin rahastonhoitaja Boris Solovjev, joka oli saavuttanut keisarinna Aleksandran luottamuksen. Keisariperhe eli tuossa vaiheessa vallankumouksen johdosta vangittuna, ja keisarinna uskoi Rasputinin vävyn voivan järjestää heidän pakonsa. Tässä tarkoituksessa hän alkoi lähettää miehelle rahaa ja keisarillisia kalleuksia pakosuunnitelman täytäntöönpanoksi. Solovjev osoittautui kuitenkin petturiksi, joka mahdollisesti työskenteli eräänlaisena kaksoisagenttina sekä bolševikkien että valkoisten laskuun. Saamansa rahat ja jalokivet hän työnsi järjestelmällisesti omaan taskuunsa ja sopivan hetken tullen luovutti petetyn keisariperheen lopullisesti punaisille. Myöhemmin hän pakeni Venäjältä vieden vaimonsa mukanaan.
Maria Rasputinan elämä vallankumouksen jälkeen oli vaiheikasta. Työskenneltyään ensin kabareetanssijattarena Bukarestissa hän päätyi Pariisiin, missä hänen miehensä Solovjev kuoli lähes pennittömänä (menetettyään kaikki anastamansa kalleudet kansalaissodassa) tuberkuloosiin vuonna 1926. Maria jäi yksin kahden pienen tyttären kanssa.
Felix Jusupovin julkaistuaan muistelmansa jossa hän kiistää murhanneensa Rasputinin Maria haastoi hänet ja toisen murhan osallisen Dmitri Pavlovitš Romanovin Pariisissa oikeuteen ja vaati korvauksia 800 000 dollaria. Oikeus kuitenkin hylkäsi Marian valituksen sillä tuomarin mukaan ranskalainen oikeuslaitos ei voi tehdä mitään päätöksiä mitä tapahtui Venäjällä sodan aikana ja vielä että oikeudenkäynti pitäisi pitää Venäjällä murhapaikalla.
Aikanaan hän ansaitsi elantonsa työskentelemällä kotiopettajattarena ja sittemmin hän toimi villieläintenkesyttäjänä kuuluisassa Ringling Brothers -sirkuksessa, jolloin häntä mainostettiin "legendaarisen hullun munkin, Grigori Rasputinin tyttärenä". Vuonna 1937 Maria Rasputina muutti Yhdysvaltoihin. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1945. Maria asettui Los Angelesiin Kaliforniaan vuonna 1965. Elämänsä aikana hän kirjoitti paljon isästään ja elämästään Venäjällä sekä vallankumouksen ajoista apunaan ystävättärensä toimittaja Patte Barham. Mahdollisesti tunnetuin hänen teoksistaan on "Rasputin – the man behind the myth". Maria Rasputina kuoli vuonna 1977, mihin asti hän ehti pitkään toimia eräänlaisena vaihtoehtoisena tietopankkina niille, joita kiinnostivat keisarien Venäjän luhistumiseen johtaneet dramaattiset tapahtumat ja varsinkin Rasputinin rooli niissä. Hänet on haudattu Angelus Rosedalen hautausmaalle Los Angelesiin.
Marialla oli yhdessä vaiheessa kaksi koiraa joiden nimet olivat Jusu ja Pov Felix Jusupovin mukaan.