Matkapalvelukeskus

Matkapalvelukeskuksen tavoitteena on yhdistellä suurin piirtein samaan aikaan, suurin piirtein samaan suuntaan meneviä asiakkaita samoihin ajoneuvoihin. Tämän mahdollistamiseksi matkojen tilaukset on keskitetty usein välityskeskukseen (Call Center). Välityskeskus ottaa vastaan tilaukset. Tilaukset pitää tehdä aina etukäteen, yleensä tunti aikaisemmin. Tämän jälkeen yhdistely voidaan tehdä joko manuaalisesti, tietokoneavusteisesti tai täysin automaattisesti. Syntyneet yhden tai useamman asiakkaan tilaukset (reitit) välitetään palveluun kuuluville liikennöitsijöille. Tilauksien välitys liikennöitsijöille (palvelulinjat, suoraohjausautot, taksikeskus, yksittäiset tai invataksit) voidaan tehdä joko manuaalisesti tai koneellisesti.

Matkapalvelukeskuksen (MPK) toimintaperiaate on periaatteessa yksinkertainen, mutta käytännössä tapahtumaketju on monivaiheinen (ja joskus monimutkainen).

• Asiakas tilaa matkan etukäteen (pääsääntöisesti vähintään yhden tunnin etukäteen).
  • Joissakin palveluissa (esimerkiksi Helsingin MPK) jopa kolmasosa matkoista tehdään kuitenkin alle puolen tunnin päähän
• Matkapalvelukeskuksen asiakaspalvelu ottaa tilauksen tiedot (kuka, mistä, minne, milloin, mahdolliset rajoitteet) vastaan sekä kertoo asiakkaalle noutoajan.
  • Mikäli asiakkaan puhelinnumero on kunnan toimittamassa asiakasprofiilissa, tunnistaa MPK asiakkaan automaattisesti ja palvelu on nopeaa.
  • Asiakkaalle luvattu noutoaika voi poiketa asiakkaan toivomasta noutoajasta ELY-keskuksen määrittelemän joustovaran verran, esimerkiksi +-30 min (eli aikaisemmin tai myöhemmin kuin oli toivottu).
  • Manuaalisissa tai puoliautomaattisissa palveluissa asiakaspalvelija pyrkii yhdistelemään kyydin käsin (joko heti tai tilauspuhelun jälkeen)
  • Täysin automaattisessa järjestelmässä yhdistely tehdään tietokoneella.
  • Tilaushetkellä yksittäiskyydiksi oletettu matka voi ennen matkan toteutumista muuttua yhdistellyksi sillä tähän matkaan voi yhdistyä monikin tämän hetken jälkeen tehty tilaus.
• Mikäli tilausjärjestelmä on integroitu julkisen liikenteen matka.fi-palveluun niin asiakkaalle voidaan tarjota myös tämä vaihtoehto saman tien (asiakasprofiilin sen salliessa).
• Mikäli tilausjärjestelmä on integroitu palvelulinjoihin niin asiakkaalle voidaan tarjota myös palvelulinjavaihtoehto (asiakasprofiilin sen salliessa).
• Tilaus voidaan "kiinnittää" tietylle autolle jo tilausvaiheessa, tai auton valinta voidaan jättää myöhempään hetkeen.
  • Usein ei käytettävissä olevien autojen tiedot ole välttämättä tiedossa tulevaisuuteen, saati autojen sijainti edullisimman auton valitsemiseksi.
• Tietty aika ennen asiakkaalle luvattua noutoaikaa alkaa järjestelmä hakea asiakkaalle sopivaa autoa käytettävissä olevien autojen joukosta.
  • Nämä autot voivat olla palvelulinjoja, ns. suoraohjausautoja (jotka ajavat pelkästään MPK-kyytejä), joukkoliikenneluvalla ajavia invatakseja tai tavallisia takseja.
  • Usein kuljettajalla on vaihtoehto hyväksyä tai hylätä kyytitarjous, joten järjestelmä voi joutua kysymään usealta autolta ennen kuin jokin auto tilauksen hyväksyy.
  • Lain mukaan taksin pitää aina hyväksyä taksitilaus, mikäli kuljettajalla ei ole perusteltua syytä hylätä tarjousta (käytännössä tätä tapahtuu melko usein).
• Asiakkaan noutohetken lähestyessä (noin 5 minuuttia ennen luvattua noutoaikaa) lähtee asiakkaalle tekstiviesti (mikäli hän on sen sallinut) jossa on tarkennettu noutoaika, auton tunniste sekä kuljettajan puhelinnumero.

Yhteiskunnan maksamien kuljetusten kustannukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa jo monen vuoden ajan. Väestön ikääntymisen vuoksi tarve tuottaa näitä palveluita kasvaa jatkuvasti. Aiempi toimintatapa, jossa kunnalla oli mahdollisuus tarjota jokaiselle asiakkaalle oma taksi, ei enää tulevaisuudessa ole mahdollista. Asiakkaille voidaan kuitenkin tarjota hyvä palvelutaso ja samalla julkisyhteisöille kustannustehokas tapa tuottaa näitä palveluita yhdistämällä useampi kuin yksi asiakas yhteen ajoneuvoon.

Lähtökohtaisesti matkapalvelukeskusten perustaminen on ollut järkevää. Koska kyseessä on uusi toimintatapa, on niiden usein koettu olevan aikaisempaa vähemmän yksilöllisiä tarpeita ja vaatimuksia huomioon ottava. Kyseessä on kuitenkin osa julkista joukkoliikennettä, jonka muutkin linjastot on tehty massoille, muttei aina välttämättä yksilöille sopivaksi. Esimerkiksi Helsingissä näkövammaisia, lyhytkasvuisia ja muita vaikeasti liikkuvia on pyritty kuljettamaan vaikeapääsyisillä autoilla. Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella etenkin nuoret ihmiset ovat kokeneet vaikeana järjestelmän, joka edellyttää matkan tilaamista etukäteen. Vammaisjärjestöistä esimerkiksi Kynnys ry ja Vihreät Vaivaiset ovat ottaneet voimakkaasti kantaa nykyistä järjestelmää kohtaan. Näkövammaiset ihmiset ovat ilmaisseet eri tavoin ja laajasti, että kuljetuspalvelujen järjestäminen matkapalvelukeskusten välityksellä on merkittävästi vaikeuttanut heidän liikkumistaan. Kokemukset matkapalvelukeskusten välityksellä järjestetyistä kuljetuspalveluista ja niiden suhde yksilölliseen omia tarpeita vastaaviin tarpeisiin on suhteutettava kokonaisuuteen. Osa näistä vaikeuksista olisi toki ollut vältettävissä ja vältetäänkin jatkossa siten, että vammaiset ihmiset otetaan nykyistäkin enemmän mukaan valmistelemaan matkapalvelukeskusten suunnittelua.

• Suomen Kuntalogistiikka
• WSP Group
• Ramboll
• Ecolane
• Mobisoft

• Liikenne- ja viestintäministeriön MPK-sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Helsingin Matkapalvelu
• Espoon kuljetuspalvelukeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pirkanmaan Matkapalvelukeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pohjois-Karjalan Kyytikeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
• Etelä-Savon Matkapalvelukeskus (Arkistoitu – Internet Archive)