Matemaattinen fysiikka

Matemaattisen fysiikan perustajana pidetään Isaac Newtonia (1642–1727) , jonka työt mekaniikassa ja optiikassa panivat alulle matemaattisen fysiikan kehityksen. Newton julkaisi vuonna 1687 latinankielisen kirjan nimeltä Philosophiae Naturalis Principia Mathematica, jonka ensimmäinen osa käsittelee Newtonin kolmea lakia ja kappaleiden liikettä tyhjiössä painovoiman vetäessä kappaleita puoleensa painovoimalain mukaisesti. Kirjan toisessa osassa Newton paneutuu kappaleiden liikkeisiin liikettä vastustavassa väliaineessa. Tämä toinen osa on Principian osista vähiten tunnettu. Kirjan kolmas osa käsittelee Newtonin lakien sovellutuksia taivaanmekaniikkaan muun muassa vuorovesi-ilmiöön ja Kuun liikkeisiin taivaalla. Newton julkaisi myös vuonna 1704 – tällä kertaa englanniksi – teoksen Opticks, jossa hän esittelee valon hiukkasteoriansa ja kokeellisia tutkimuksiaan vastaavat tuloksensa muun muassa valon taipumisilmiöstä.