Mass Rapid Transit (Singapore)

Mass Rapid Transit tai MRT (kiin.: 大众快速交通 tai 地铁; malaijiksi Pengangkutan Gerak Cepat; tamiliksi சிங்கை துரிதக் கடவு ரயில்) on metrojunajärjestelmä Singaporessa ja maan joukkoliikennejärjestelmän tärkein raideliikenneverkko.

MRT:n ja LRT:n linjaverkosto vuoden 2013 suunnitelman mukaan, mukaan lukien linjat jotka ovat rakenteilla tai suunnitteilla.
Mass Rapid Transit
Raffles Placen metroaseman sisäänkäynti.
Raffles Placen metroaseman sisäänkäynti.
Tyyppi Metro
Sijainti Singapore, Singapore
Avattu 1987
Pituus 153 km
Asemia 113[1]
Linjoja 5
Huippunopeus 90 km/h
Matkoja päivässä 2,75 miljoonaa (2013)
Matkoja vuodessa 1 004 437 500 (2013)

MRT:n ensimmäinen osa Yio Chu Kang - Toa Payoh avattiin 1987. MRT:tä täydentää pienempi pikaraitiotiejärjestelmä (Light Rapid Transit, LRT), joka yhdistää MRT-asemat HDB-asuntoihin.[2] MRT on Kaakkois-Aasian toiseksi vanhin järjestelmä Manilan LRT-järjestelmän jälkeen.

MRT-palvelut ovat toiminnassa päivittäin yleensä aamuviiden ja aamuyhden välillä ja suurtapahtumien aikana myös muina aikoina. Vuonna 2004 MRT- ja LRT-verkoissa tehtiin päivittäin noin 1,3 miljoonaa matkaa ja linja-autoverkossa noin 2,8 miljoonaa matkaa.

Historia

Ensimmäiset ehdotukset verkon rakentamisesta

Rautatiejärjestelmän rakentamista ehdotettiin Singaporessa jo vuonna 1967, kaksi vuotta sen jälkeen kun maa irtautui Malesiasta. Järjestelmän rakentamista tutkittiin, mutta yli kymmenen vuotta myöhemmin suunnitelma päätettiin jättää toteuttamatta. 1980-luvulla asia otettiin uudestaan esille Singaporen parlamentissa.[2][3]

Silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Tony Tan ehdotti, että maassa oli annettava enemmän painoarvoa asuntoja maan kansalaisille tuottaneen Housing and Development Board -virastolle, joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen sijasta, sillä Singaporessa oli pulaa työvoimasta ja rakennuskustannukset olivat nousussa. Changin lentokentän rakennustyöt veivät myös runsaasti julkisen rakentamisen resursseja 1970–1980-lukujen vaihteessa. Silloinen valtiovarainministeri Goh Keng Swee vastusti myös hanketta. Hän oli huolissaan siitä että valtavat rakentamiskustannukset vahingoittaisivat maan taloutta.[2]

Vastakkaisen mielipiteen mukaan Mass Rapid Transit järjestelmän rakentamisella olisi valtava vaikutus Singaporen talouskasvulle ja kehitykselle, toimiva joukkoliikenne parantaisi kaupunkikuvaa ja nostaisi ihmisten elintasoa.[2]

Päätös verkon rakentamisesta

Vuonna 1981 loppuun saatettu tutkimus osoitti, että Singaporessa ei ollut käytännöllistä ja tehokasta liikenneväyläjärjestelmää. Asian ratkaisemiseksi ehdotettiin rautatiejärjestelmää. Kun yli kymmenen vuotta oli tehty kannattavuustutkimuksia, päätös rakentaa Mass Rapid Transit -raidejärjestelmä tehtiin vuonna 1982. Rakentaminen alkoi North South -linjasta vuonna 1983.[2][4]

Ensimmäisten rataosuuksien avaaminen (1987)

North South -linjan ensimmäinen osuus avattiin marraskuussa 1987, alkujaan linjalla oli viisi asemaa, pääteasemat olivat Yio Chu Kang ja Toa Payoh. NS-linjan oli tarkoitus yhdistää Singaporen ydinkeskusta pohjoisosien asuinalueisiin. Kuukautta myöhemmin avattiin linjan seuraavat osuudet Raffles Placeen ja vuonna 1990 avattiin osuudet Yishuniin ja Marina Bayhyn.

1989-1990

East West -linjan ensimmäinen osa avattiin kuukauden kuluttua NS-linjan avaamisesta. Ensimmäiset asemat linjalla olivat Tanjong Pagar, Outram Park, Raffles Place ja City Hall. Seuraavana vuonna EW-linja laajeni lännessä Lakesideen ja vuonna 1990 linjan itäosa ulottui Tanah Merahiin.

Samana vuonna NS linjalla avattiin osuudet Marina Bayhyn ja Yishuniin. Ensimmäisten linjojen avaamisen jälkeen MRT:n kehittäminen päättyi joksikin aikaa.[4][5]

1997-2003

North East -linjan rakentaminen aloitettiin 1997 ja linja avattiin kesäkuussa 2003. NS-linja on täysin maanalainen, automatisoitu ja kuljettajaton. Linjaa on laajennettu vuosina 2006 ja 2011.

2011

Circle-linja valmistui vuonna 2011 se on NE-linjan tavoin täysin automatisoitu ja rata on kokonaisuudessaan maan alla.[2][5]

2013-2017

Downtown-linjan ensimmäinen osa valmistui vuonna 2013. Kun metrolinja valmistui kokonaisuudessaan vuonna 2017, se ohitti CC-linjan maan pisimpänä metrolinjana.

Tulevaisuus

Thomson-East Coast Line (2008-)

Vuonna 2008 aloitettiin Thomson-East Coast MRT -linjan rakentaminen. Sen ensimmäinen osa valmistuu joulukuussa 2020. Valmistuessaan kokonaisuudessaan linjan pohjoinen pääteasema sijaitsee Woodlandsin alueella, josta on yhteys Malesian puolelle Johor Bahruun, kun taas itäinen pääteasema sijaitsee Changin kansainvälisellä lentoasemalla.[2]

Linjaverkosto

Dhoby Ghautin asemalla risteää kolme MRT-linjaa.
Linja Avattu Pääteasemat Asemat Pituus (km) Liikennöitsijä
North South Line 7. marraskuuta 1987 Jurong East Marina South Pier 26[6] 45 SMRT Trains
East West Line 12. joulukuuta 1987 Pasir Ris
Changi Airport
Tuas Link
Joo Koon
35[7] 49[7] SMRT Trains
Circle Line 28. toukokuuta 2009 Dhoby Ghaut
Marina Bay
Harbourfront
Stadium
30[8] 35,4[8] SMRT Trains
North East Line 20. kesäkuuta 2003 HarbourFront Punggol 16[9] 20[9] SBS Transit
Downtown Line 22. marraskuuta 2013 Bukit Panjang Chinatown 18[10] 20,9[10] SBS Transit
Yhteensä: 102 170,7

Lähteet

  1. Singapore Land Transport Statistics 2013 (pdf) Toukokuu 2014. lta.gov.sg. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  2. A Journey into Singapore MRT’s Past 23.7.2013. remembersingapore.org. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
  3. SUSTAINABLE URBAN TRANSPORTATION PLANNING AND DEVELOPMENT ISSUES AND CHALLENGES FOR SINGAPORE (pdf) citeseerx.ist.psu.edu. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
  4. 1980's lta.gov.sg. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
  5. 1990's to 2000's lta.gov.sg. Viitattu 1.4.2015. (englanniksi)
  6. North-South Line 19.8.2014. Land Transport Authority. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  7. East-West Line 29.1.2014. Land Transport Authority. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  8. Our Businesses SMRT Corporation Ltd.. Viitattu 13.6.2014. (englanniksi)
  9. Overview – North East Line SBS Transit Ltd.. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  10. Projects – Downtown Line – Stages 17.12.2013. Land Transport Authority of Singapore. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.