Masmalo

Masmalo eli euroopanmasmalo (Anthyllis vulneraria) on kaksi- tai monivuotinen hernekasvi. Sitä kasvatetaan maanpeittokasvina. Suomessa masmalo on rauhoitettu Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Masmalo
Masmalon kukinto
Masmalon kukinto
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Suku: Masmalot Anthyllis
Laji: vulneraria
Kaksiosainen nimi

Anthyllis vulneraria
L.
Katso myös

  Masmalo Wikispeciesissä
  Masmalo Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Masmalo kasvaa 10–100 senttimetriä korkeaksi. Sen kukinto on palleromainen, halkaisijaltaan 2–4 cm ja useimmiten keltainen, joskus oranssinpunainen. Lehdet ovat parijakoisia, kärkilehdykkä selvästi isompi kuin muut.

Alalajit

Masmalo on hyvin muunteleva kasvi, josta erotetaan lukuisia joskus vaikeasti erotettavia alalajeja sekä muunnoksia. Suomessa tavataan neljä masmalon alalajeista.

  • Islanninmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. borealis)
  • Isomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. carpatica)
    • Isomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. carpatica var. pseudovulneraria)
  • Tanskanmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. danicum)
  • Pohjanmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. lapponica (ssp. fennica))
  • Merimasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. maritima)
  • Idänmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. polyphylla)
  • Ketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria)
    • Dyyniketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria var. langei)
    • Euroopanketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria var. vulneraria) [2][3]

Levinneisyys

Masmaloa kasvaa lähes koko Euroopassa.[4] Suomessa masmalon alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat harjujen paahderinteet. Tienvarsilla ja niityillä laji saattaa myös olla tulokas. Suomessa masmalo on rauhoitettu paitsi Ahvenanmaalla.

Elinympäristö

Masmalo kasvaa valoisilla, kuivahkoilla paikoilla kuten niityillä, kallioilla ja tienpientareilla.

Käyttö

Masmaloa on käytetty muinaisajoista asti villan ja pellavan värjäämiseen. Nykyisin sitä kasvatetaan koriste- ja maanpeittokasvina. [5]

Lähteet
  1. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 187. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.6.2022).
  2. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 362–363. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  3. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Den virtuella floran: Getväppling (Anthyllis vulneraria L.) (ruotsiksi)
  5. Pratensis.fi Siemenluettelo

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.