Mary Gallen-Kallela

Mary Gallénin muotokuva, kuvattu Porissa noin vuonna 1903.

Mary Helena Slöör syntyi 20.11.1868 Helsingissä Karl Alexander Slöörin (Kaarlo Slöör) ja Aina o.s. Ehrströmin perheeseen. Slöörin perheeseen lapsia syntyi yhteensä seitsemän: Karl Arthur, Karl Rafael, Frederich Michael (Mikko), Mary Helena, Elin Margaretha (Baby, Greta), Otto Eliel ja Anna Emilia (Stina).[1]

Maryn lapsuus oli onnellinen ja turvattu, perhe sivistynyt ja sen talous vakaalla pohjalla. Kesät perhe vietti maalla Albergan kartanossa ja Sääksmäen Rapolassa. Lapsuusvuosia kuitenkin varjosti kahden veljen kuolema, kun Otto kuoli vuonna 1878 sairastuttuaan kurkkumätään ja seuraavana vuonna Arthur kuoli keuhkotulehdukseen.[1]

Läpi elämänsä Mary säilytti tiiviit välit läheisiinsä vilkkaan kirjeenvaihdon kautta, joka on säilynyt jälkipolville.[1]

Slöörin perhe oli musikaalinen, ja pianoa soittivat Maryn äiti Aina sekä vanhin veli Arthur. Mary matki perheenjäsenten soittamista, jolloin Aina päätti opettaa tyttärelleen nuotit ja seitsemänvuotiaana Mary pääsi Selma Kajanuksen pianotunneille.[1]

Helsingissä Mary soitti pianoa orkesterissa, ja vuonna 1889 hänet hyväksyttiin Musiikki-instituutin oppilaaksi. Opettajakseen hän sai suuresti ihailemansa instituutin johtajan italialaisen Ferruccio Busonin. Samana vuonna Mary alkoi käydä talouskoulua, jossa opeteltiin kodinhoitoa ja ruoanlaittoa. Hän myös opetteli valokuvausta ja kuvien kehittämistä. Myöhemmin avioliitossaan Mary toteutti itseään kutomalla, värjäämällä lankoja ja kankaita.[1]

Axel Gallénin Mary tapasi jo nuoruusvuosinaan, sillä tämä oli Maryn sisarusten luokkatoveri. Kun 19-vuotias Axel syksyllä 1884 lähti Pariisiin opiskelemaan maalausta, katseli 16-vuotias Mary ohi lipuvaa laivaa ja sulkeutui sen jälkeen vaatekaappiin itkemään ikäväänsä. Joka kerta Suomessa käydessään Axel kävi tervehtimässä Slöörin perhettä, ja 1886 alkoi kirjeenvaihto Axelin ja Aina-äidin välillä. Axel pyysi Ainaa suostuttelemaan myös Maryn kirjeenvaihtoon kanssaan. Samana vuonna Axel maalasi Marysta kaksi muotokuvaa ja kosi ihastustaan, mutta Mary kieltäytyi, koska aikoi opiskella sairaanhoitajaksi. Pari kuitenkin kihlautui salaa keväällä 1887 Rapolassa ennen Axelin paluuta Pariisiin.[1]

Axel Gallén: Madonna (Mary ja Marjatta) 1891, öljy kankaalle. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: Petri Summanen.

Kun Axelin taloudellinen tilanne koheni, vihittiin pari Maryn vanhempien kodissa toukokuussa 1890. Nuoripari muutti Malmille vuokrahuvilaan, ja esikoinen Impi Marjatta syntyi vuonna 1891. Kesällä 1894 perhe rakennutti oman kodin Ruoveden Kalelaan. Maaliskuussa 1895 esikoinen Marjatta kuoli kuumeeseen isän ollessa Berliinissä. Parin toinen lapsi Kirsti syntyi seuraavan vuoden syksyllä, ja vuonna 1898 syntyi kolmas lapsi Jorma. [1] Mary auttoi Axelia tämän töissä muun muassa tekemällä ja kultaamalla maalausten kehyksiä, puhdistamalla ja pesemällä siveltimet ja paletit, harjoittelemalla puunleikkausta ja kipsivalantaa ja osallistumalla lasimaalausten polttoon. Hän valmisti mallien vaatteet ja toimi myös itse mallina. Kirjeessä äidilleen Mary kertoo poseeranneensa Axelille Aino-triptyykkiä varten niin Ainona kuin Väinämöisenkin. Maryn pianon soitto auttoi Axelia keskittymään pitkäjänteisesti maalaamiseen.[1]

Akselin kuollessa 1931 Mary totesi, että elämä oli "kuin valtava pysähtynyt kello, kun Axel on poissa."[1]

Leskeytensä ajan Mary eli puutteessa ja elätti itsensä opettamalla pianonsoittoa, pitämällä vuokralaisia Tarvaspäässä sekä myymällä puutarhatuotteita. Pitkän sairauden uuvuttamana Mary Gallén kuoli 27.8.1947. [1]

• Ruuska, Helena: Mary Gallen-Kallela – Olisit villiä villimpi. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-44750-5.