Marvel Comics

Marvel Comics on yhdysvaltalainen sarjakuvakustantamo. Se on osa Marvel Entertainment, LLC -yhtiötä[1], jonka nykyään omistaa The Walt Disney Company.

Marvel Comics
Yritysmuoto tytäryhtiö
Perustettu 1939 (nimellä Timely Comics)
Perustaja Martin Goodman
Avainhenkilöt C. B. Cebulski (päätoimittaja)
Kotipaikka New York, New York
Toimiala Sarjakuvat
Omistaja The Walt Disney Company
Kotisivu www.marvel.com

Kustantamon kuuluisimpiin sarjakuviin kuuluvat Fantastic Four (Ihmeneloset), The Amazing Spider-Man (Hämähäkkimies), The Incredible Hulk (Hulk), Iron Man (Rautamies), Daredevil, Ghost Rider (Aaveajaja), Thor, Captain America (Kapteeni Amerikka) ja X-Men (Ryhmä-X).

Aina 1960-luvulta lähtien Marvel on ollut Amerikan toinen suurista sarjakuvakustantamoista, toisen ollessa DC Comics.

Yhtiö on ollut olemassa eri nimillä vuodesta 1939 lähtien, mutta nousi isoksi tekijäksi supersankarisarjakuvien myötä 1960-luvulla käsikirjoittaja Stan Leen ja piirtäjä Jack Kirbyn luomusten avulla.

Marvel-kustantamon päämaja sijaitsee New Yorkissa.

Historia

Timely Comics

Pääartikkeli: Timely Comics
Timely Comicsin logo
Timely Comicsin logo

Martin Goodman oli keskeisesti vaikuttamassa Marvel Comicsin perustamiseen vuonna 1939. Yhtiö koostui lukuisista pienemmistä firmoista, joiden yhteenliittymää kutsuttiin nimellä Timely Comics. Yhtiön ensimmäinen julkaisu oli Marvel Comics #1 (1939), joka esitteli taiteilija Carl Burgosin androidisupersankarin, Ihmissoihdun ja Bill Everettin luoman prinssi Namorin. Molemmat julkaisut olivat suuria menestyksiä.

Yhtiön ensimmäinen päätoimittaja Joe Simon houkutteli pian mukaansa tulevan legendan, Jack Kirbyn. Yhdessä miehet loivat Kapteeni Amerikan (ensiesiintyminen Captain America Comics #1 (1941). Tämäkin julkaisu osoittautui menestykseksi.

Mikään yhtiön muista sankareista ei kuitenkaan menestynyt edellisten lailla (yksi näistä oli ahvenanmaalaisen Paul Gustavsonin luoma Angel, Enkeli).

Atlas Comics

Atlas Comicsin logo
Atlas Comicsin logo

Toisen maailmansodan jälkeen kaikkien sarjakuvien myynti romahti. Yli-ihmiset eivät enää olleet muodissa. 1950-luvulla Timely muutti nimensä Atlas Comicsiksi ja seurasi ajan trendejä julkaisemalla hassuja eläinsarjakuvia, lännensarjakuvia sekä sota- kauhu-, huumori- ja vakoojasarjoja. Menestys oli vaihtelevaa. Supersankarien paluuta yritettiin vuosina 1953–1954, mutta yritys epäonnistui.

Yhtiön vaihtelevan menestyksen jatkuessa Goodman päätti kokeilla jotakin uutta. Science fiction nousi pinnalle populaarikulttuurissa, ja Atlas Comics seurasi perässä. Julkaistiin kuusi eri nimikettä: Strange Worlds #1, World of Fantasy #15, Strange Tales #67, Journey into Mystery #50, Tales of Suspense #1 ja Tales to Astonish #1. Kaksi ensimmäistä lopetettiin 1950-luvun lopulla, muut kituuttivat hirviötarinoiden ja outojen juttujen parissa.

Ensimmäinen sarjakuva Marvel Comics -nimikkeen alla oli Amazing Adventures #3 vuodelta 1961 (nimike oli pienessä laatikossa lyhennettynä MC-muotoon).

1960-luku

Marvelin supersankaritoiminnan aloitti 1960-luvulla superryhmä Ihmeneloset (Fantastic Four). Se kertoi neljästä ihmisestä, jotka saivat supervoimat lennettyään avaruudessa kosmisten säteiden läpi. Nämä neljä päättivät käyttää voimiaan taistellakseen pahuutta vastaan. Ihmenelosten vakiovastustajiksi tuli sarjan alkuaikoina muun muassa Myyrämies, Tohtori Doom ja Punainen Haamu. Ihmenelosten sivuilla esiintyi myös muistinsa menettänyt prinssi Namor, joka luuli ihmisten tuhonneen hänen vedenalaisen kotimaailmansa Atlantiksen. Namor sai lopulta muistinsa takaisin ja ymmärsi, että rikollinen tiedemies Paul Destine oli tuhonnut Atlantiksen.

Marvel loi 1960-luvulla myös monia muita sankareita, kuten hämähäkkimäisillä voimilla varustetun Hämähäkkimiehen, yli-inhimilliset voimat saaneen Hulkin, ukkosen jumala Thorin, pikkuiseksi kutistuvan Muurahaismiehen, väkivahvaan ja monipuoliseen haarniskaan sonnustautuvan Rautamiehen, yliluonnollisia kykyjä omaavista mutanteista koostuvan Ryhmä-X:n ja yliluonnollisilla aisteilla oikeutta puolustavan sokean Daredevilin. Sankareille luotiin myös vaaralliset vastustajat, kuten Tohtori Doom, joka oli Latverian diktaattori ja Ihmenelosten arkkivihollinen, kosmisen voiman haltija Galactus sekä Ryhmä-X:n arkkivihollinen Magneto, joka on magnetismin mestari. Hämähäkkimiehen arkkivihollinen oli Vihreä Menninkäinen ja toiseksi pahin vastustaja Tohtori Mustekala.

1960-luvun keskivaiheilla luotiin lisää sankareita, kuten Tohtori Outo, joka on taikuutta hallitseva sankari, sekä firman suosituimmista sankareista koottu ryhmä Kostajat, joihin kuuluivat alun perin Rautamies, Thor, Hulk, Muurahaismies ja tämän tuleva vaimo Ampiainen. Yhdessä nämä sankarit vastustivat Thorin velipuolen Lokin juonia. Hulk jätti ryhmän jo lehden toisessa numerossa, mutta numerossa 4 Kostajat löysivät elävältä jäätyneen Kapteeni Amerikan, joka oli yhä elossa ja liittyi Kostajiin. Myöhemmin hän sai tehtäväkseen johtaa ryhmää, ja hän on pysynyt sen johtajana muutamia keskeytyksiä lukuun ottamatta aina kuolemaansa saakka.

Disneyn omistuksessa

31. elokuuta 2009 ilmoitettiin Disney-yhtiön ostaneen Marvelin 2,8 miljardin euron hintaan.[2]

Päätoimittajat

  • Joe Simon (1939–1941)
  • Stan Lee (1941–1942)
  • Vincent Fago (toimi päätoimittajana Stan Leen suorittaessa asepalvelusta) (1942–1945)
  • Stan Lee (1945–1972)
  • Roy Thomas (1972–1974)
  • Len Wein (1974–1975)
  • Marv Wolfman (mustavalkoiset julkaisut 1974–1975, kaikki julkaisut 1975–1976)
  • Gerry Conway (1976)
  • Archie Goodwin (1976–1978)
  • Jim Shooter (1978–1987)
  • Tom DeFalco (1987–1994)
  • Bob Harras (1995–2000)
  • Joe Quesada (2000–2011)
  • Axel Alonso (2011–2017)
  • C. B. Cebulski (2017–)[3]

Lähteet

  1. Marvel.com - Corporate info
  2. Disney ostaa sarjakuvatalo Marvelin Yle Uutiset. 31.8.2009. Viitattu 18.7.2018.
  3. McMillan, Graeme: Marvel Names New Editor-in-Chief as Axel Alonso Exits The Hollywood Reporter. Viitattu 3.8.2020. (englanniksi)

    Kirjallisuutta

    • Ilpo Lagerstedt: Supersankarit. Kirjastopalvelu Oy, 1991. ISBN 951-692-273-2.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.