Marunat

Marunat (Artemisia) on laaja, noin 400 lajia käsittävä mykerökukkaisten suku asterikasvien heimossa.[2] Siihen kuuluu erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon lajistoa. Nimensä suku on saanut kreikkalaiselta Artemis-jumalattarelta.

Marunat
Malin eli koiruohon (Artemisia absinthium) kukinto.
Malin eli koiruohon (Artemisia absinthium) kukinto.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Marunat Artemisia
L.[1]
Katso myös

  Marunat Wikispeciesissä
  Marunat Commonsissa

Ulkomuoto

Marunat ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja tai pieniä pensaita. Tulokaslajit voivat olla yksivuotisiakin.[2] Marunoiden kasvutapa on esiin tunkeva ja helposti havaittava. Sukuun kuuluvilla kasveilla on tavallisesti liuskaiset tai jopa tasasoukat lehdet ja huiskilomainen tai lehtien seassa oleva kukintoryhmä. Kukat ovat mykerönä yhteisellä kukkapohjuksella.

Ekologiaa

Marunat leviävät yleensä helposti: niitä esiintyy etenkin osana macchiakasvustoa Euroopassa ja osana chaparralkasvustoa Pohjois-Amerikassa. Marunat eivät yleisesti ottaen ole piikkisiä eivätkä myrkyllisiä, mutta voivat aiheuttaa allergisia oireita. Ne sisältävät eteerisiä öljyjä ja sopivat mausteeksi ruoanlaittoon ja alkoholijuomiin.

Lajistoa

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena ainakin seitsemän marunalajia, joista alkuperäiskasvistoa ovat pujon ja ketomarunan merenrantamuodot.[3] Näistä ketomarunan alalaji perämerenketomaruna (Artemisia campestris subsp. bottnica) on uhanalainen.

Viljeltyjä marunoita ovat esimerkiksi aaprottimaruna, koiruoho ja rakuuna, joka on tärkeä maustekasvi.

Marunalajeja

Pohjoismaissa ja Suomessa luonnonvaraisia marunoita:[4][5]

  • alvarimaruna (Artemisia oelandica)
  • hiekkamaruna (Artemisia stelleriana)
  • idänmaruna (Artemisia siversiana)
  • kesämaruna (Artemisia annua)
  • ketomaruna (Artemisia campestris)
    • idänketomaruna (Artemisia campestris subsp. inodora)
    • kiiltoketomaruna (Artemisia campestris subsp. campestris)
    • perämerenketomaruna (Artemisia campestris subsp. bottnica)
  • kivikkomaruna (Artemisia rupestris)
  • mali eli koiruoho (Artemisia absinthium)
  • norjanmaruna (Artemisia norvegica)
  • pujo (Artemisia vulgaris)
    • meripujo (Artemisia vulgaris var. coarctata)
    • rikkapujo (Artemisia vulgaris var. vulgaris)
  • sahamaruna (Artemisia biennis)
  • silkkimaruna (Artemisia pontica)
  • siromaruna (Artemisia scoparia)

Viljeltyjä marunoita:[6]

  • aaprottimaruna eli aaprotti (Artemisia abrotanum)
  • hopeamaruna (Artemisia ludoviciana)
  • kiinanmaruna (Artemisia lactiflora
  • kuuramaruna (Artemisia frigida)
  • matomaruna (Artemisia cina)
  • ohotanmaruna (Artemisia schmidtiana)
  • pitsimaruna (Artemisia filifolia)
  • rakuuna (Artemisia dracunculus)
  • tonavanmaruna (Artemisia austriaca)
  • vanumaruna (Artemisia umbelliformis)
  • vuorimaruna (Artemisia splendens)
  • välimerenmaruna (Artemisia arborescens)

Muita marunalajeja:

  • Artemisia argentea – madeiranmaruna
  • Artemisia caerulescens – sinimaruna
  • Artemisia herba-alba
  • Artemisia hololeuca – aromaruna
  • Artemisia maritima, syn. Seriphidium maritimum – merimaruna
  • Artemisia ramosa – tinamaruna
  • Artemisia reptans – suikeromaruna
  • Artemisia salsoloides – suolamaruna
  • Artemisia spinescens – pikkimaruna
  • Artemisia thuscula – kanarianmaruna
  • Artemisia tridentata – salviamaruna

Lähteet
  1. ITIS: Artemisia (englanniksi)
  2. Anderberg, A. & A-L: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.6.2009. (ruotsiksi)
  3. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 618–623. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  5. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206.
  6. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.