Martti Häikiö

Häikiö on ollut Uuden Suomen ja Kanava-lehden toimittaja ja vuodesta 1978 Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti. Hän on kirjoittanut useita yrityshistoriikkeja, muun muassa Alkon ja Nokian historiikit sekä Tampereen teknillisen yliopiston historiateoksen ja ollut Suomen kansallisbiografian tasavallan ajan päätoimittaja. Tammikuussa 2010 julkaistiin hänen kirjoittamansa kaksiosaisen V. A. Koskenniemen elämäkerta. Häikiön vuonna 2017 julkaisema P. E. Svinhufvud -elämäkerta Suomen leijona on saanut Veli-Pekka Leppäseltä kovaa kritiikkiä: Häikiö lupaa "välttää arvoarvostelmia ja kuvata tapahtumia sellaisina kuin ne olivat", mihin Leppänen huomauttaa: "Historiankirjoitus koostuu arvovalinnoista ja tulkinnoista – eikä tämäkään teos ole poikkeus" ja osoittaa useita kohtia, joissa tämä hänen mukaansa ilmenee[3].

Häikiö toimi Helsingin kokoomuksen puheenjohtajana 2004–2009.[4] Vuosina 1986–1988 Häikiö oli Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja. Liiton kunniajäsenyyden hän sai vuonna 1996.[5] Vuoden 2011 alussa Häikiö aloitti Paasikivi-seuran puheenjohtajana[6].

Martti Häikiön isä on Juuso Häikiö ja sisar dramaturgi Kristiina Lyytinen. Häikiön puoliso on filosofian lisensiaatti Tytti Varmavuo-Häikiö (2000–). Edellisestä avioliitosta (1969–2000) valtiotieteen maisteri Kristiina Häikiö, o.s. Erholan kanssa hänellä on kolme poikaa.

Häikiö on kirjoittanut lääkeyhtiö Orionin 90-vuotishistoriikin. Se kuitenkin hyllytettiin ja sitä luvattiin käyttää tulevan satavuotishistoriikin yhteydessä. Orionin silloinen pääjohtaja Jukka Viinanen on kiistänyt, että syynä olisi teoksen mahdollisesti kiusallinen sisältö mutta todennut että voi olla "viisasta, että otetaan pientä aikaperspektiiviä erilaisiin tapahtumiin". Juha Seppälä on tuonut esille seikkoja, jotka ovat kuitenkin saattaneet vaikuttaa käsikirjoituksen hyllyttämiseen, esimerkiksi yhtiön jakautumisen lääkeyhtiöksi ja tukkuyhtiöksi tai osakesarjojen yhdistämispyrkimykset. Satavuotishistoriikin Hyvinvointia rakentamassa – Orionin vuosisata (2017) lähteissä Häikiön teosta ei kuitenkaan mainita.[7]

• Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto, 2008[8]
• Jenny ja Antti Wihurin rahaston 30 000 euron kunniapalkinto, 2011

• Maaliskuusta maaliskuuhun: Suomi Englannin politiikassa 1939–40. Väitöskirja. Porvoo Helsinki: WSOY, 1976.
• & Hänninen-Salmelin, Eva: Tiedepolitiikka tienhaarassa. Kokemuksia valtion tiedepoliittisten ohjelmien laadinnasta ja toteuttamisesta 1970-luvulla. Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen tutkimussäätiön julkaisusarja. Libri-tilaus, 1979. ISBN 978-951-9-25220-9.
• & Keränen, Seppo: Kun sota syttyi 30.11.1939. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 978-951-2-61716-6.
• Puolueeton Suomi puolueellisessa maailmassa: Suomen turvallisuuspolitiikan haasteita avaruusaseiden aikakaudella. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 978-951-2-62790-5.
• Amerikan ihmeitä. Kuopio: Kustanuskiila, 1987. ISBN 978-951-6-57212-6.
• & Jörn Donner: Suomi-kuva vuonna nolla. WSOY, 1990. ISBN 978-951-0-16556-0.
• & Pertti Pesonen: Presidentti Koivisto Suomen politiikassa. Helsingissä: Otava, 1992. ISBN 978-951-1-12326-2.
• Presidentin valinta: Miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973. WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-19058-6.
• Reikäkorttimodeemista tiedon valtatielle: Suomen datasiirron historia. Datatie, 1995. ISBN 952-90-6217-6.
• Satoa ja katoa Hankkijan saralla: Hankkijan ja Noveran historia 1955–1992. Kirjayhtymä, 1997. ISBN 951-26-4282-4.
• Vahva virta vapaa: Savon voiman haasteet maakunnan sähköistämisestä avoimille markkinoille 1947–1997. Kuopio: Savon voima, 1997. ISBN 952-90-8338-6.
• Alkuräjähdys: Radiolinja ja Suomen GSM-matkapuhelintoiminta 1988–1998. Edita, 1998. ISBN 951-37-2614-2.
• Nokia oyj:n historia. Fuusio: Yhdistymisten kautta suomalaiseksi monialayritykseksi 1865–1982. Edita, 2001. ISBN 951-37-3327-0.
• Nokia oyj:n historia. Sturm und Drang: Suurkaupoilla eurooppalaiseksi elektroniikkayritykseksi 1983–1991. Edita, 2001. ISBN 951-37-3328-9.
• Nokia oyj:n historia. Globalisaatio: Telekommunikaation maailmanvalloitus 1992–2000. Edita, 2001. ISBN 951-37-3329-7.
• Historia ja väärät profeetat: Kirjoituksia Suomen historian kipupisteistä. Kleio-sarja. Edita, 2003. ISBN 978-951-37-5436-5.
• Alkon historia: Valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932–2006. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21310-9.
• Nokia: Matka maailman huipulle. Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5492-1.
• V. A. Koskenniemi – suomalainen klassikko: Lehtimies, runoilija, professori 1885–1938. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36458-1.
• V. A. Koskenniemi – suomalainen klassikko: Taisteleva kirjallinen patriarkka 1939–1962. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36459-8.
• & Ylitalo, Essi: Bit bang: Yrjö Neuvo ja digitaalinen kumous. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-443-9.
• Hyöty ja tiede: Tampereen teknillisen yliopiston historia 1965–2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015 ISBN 978-952-222-631-0
• Suomen leijona: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä, Docendo, 2017 ISBN 978-952-291-339-5

• Martti Häikiön kotisivu

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martti Häikiö Wikimedia Commonsissa