Martta Salmela-Järvinen

Martta Helena Salmela-Järvinen (o.s. Hellstedt, 31. maaliskuuta 1892 Kylmäkoski – 16. syyskuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuodet 1939–1959 ja TPSL:n kansanedustajana 1959–1966. Hän kuului myös Helsingin kaupunginvaltuustoon vuodet 1927–1929, 1933–1953 ja 1960–1964 sekä oli presidentin valitsijamiehenä 1940, 1943, 1950 ja 1956.[1]

Martta Salmela-Järvinen
Kansanedustaja
1.9.1939–4.4.1966
Ryhmä/puolue SDP, TPSL
Vaalipiiri Uusimaa, Helsinki
Henkilötiedot
Syntynyt31. maaliskuuta 1892
Akaa
Kuollut16. syyskuuta 1987 (95 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjansitoja, toiminnanjohtaja
Puoliso Eino Salmela (1910–1927)
Toivo Järvinen (1934–)

Salmela-Järvinen työskenteli koko elämänsä ajan erityisesti äitien, lasten ja vanhusten huollon hyväksi. Sosiaalineuvoksen arvonimen vuonna 1962. Hän kirjoitti 1960-luvulla suuren suosion saavuttaneet neliosaiset muistelmansa ja oli jo aikaisemmin kirjoittanut useita näytelmiä.[1]

Elämä

Martta Salmela-Järvinen syntyi Akaan Kylmäkoskella räätäli Johan Oskar Hellstedtin lesken Ida Maria Hellstedtin (o.s. Elki) tyttärenä maaliskuussa 1892. Hänen isänsä oli kuollut kuukautta aikaisemmin, jonka vuoksi Martan holhoojaksi ajan lainsäädännön mukaisesti tuli sukulaismies. Vuonna 1900 Ida Hellstedt muutti lapsensa kanssa Helsinkiin, jossa Martta aloitti työnteon jo kymmenvuotiaana kaduilla kiertävänä lehdenmyyjänä. Hänen äitinsä oli mukana ammattiyhdistystoiminnassa, joten Martta tutustui jo lapsesta lähtien työväenliikkeeseen.[1]

Sörnäisten kaupunginosassa asunut Salmela-Järvinen lopetti kansakoulun 14-vuotiaana ja pääsi lopulta töihin kirjansitomoon. Vuonna 1910 hän avioitui kivityömies Eino Salmelan kanssa. Pariskunnalle syntyi vuosina 1911–1920 viisi lasta, joista yksi kuoli jo vuoden ikäisenä. Salmela-Järvinen liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen. Vuotta myöhemmin puhjenneeseen sisällissotaan Martta ei osallistunut, mutta Eino Salmela sen sijaan taisteli punakaartissa. Hän sai pitkän vankeusrangaistuksen valtiopetoksesta vapautuen vasta viimeisten armahdettujen punakaartilaisten joukossa vuonna 1927. Eino Salmela oli vapauduttuaan mukana kommunistien maanalaisessa toiminnassa, mutta Martta kuului Väinö Tannerin johtamaan SDP:n oikeistosiipeen.[1]

Miehensä vankeusaikana Martta aloitti työskentelyn SDP:n kiertävänä puhujana 1921 ja toimi seuraavat kolme vuotta Suomen sosialidemokraattisen työläisnaisliiton toimistonhoitajana. Vuonna 1924 Salmela-Järvinen siirtyi Uudenmaan sosialidemokraattisen piirin toimistonhoitajaksi, missä tehtävässä hän oli vuoteen 1936 saakka palaten sen jälkeen naisliiton sihteeriksi. Helsingin kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1927.[1] Salmela-Järvinen toimi myös naisliiton Tulevaisuus-lehden päätoimittajana 1937–1953. Erottuaan Eino Salmelasta vuonna 1927 hän avioitui uudelleen toimittaja Toivo Järvisen kanssa 1934.[2]

Eduskuntaan Salmela-Järvinen valittiin ensimmäistä kertaa vuoden 1939 eduskuntavaaleissa. Talvisodan sytyttyä hän oli kansanedustajan tehtäviensä ohella mukana muun muassa lapsia auttaneen Pohjoismaisen Avun Keskuksessa, Naisten Työvalmiusliitossa sekä rajaseutujen väestöä avustaneessa Rajan Apu -järjestössä. Helmikuussa 1940 Salmela-Järvinen teki yhdessä Miina Sillanpään ja Tyyne Leivo-Larssonin kanssa paljon kritiikkiä herättääneen päätöksen, että sosialidemokraattisen naisliiton jäsenet saavat osallistua myös Lotta Svärdin toimintaan. Sotavuosien jälkeen Salmela-Järvinen oli naisliiton edustajana Väestöliitossa sekä oli mukana muun muassa Lasten Päivän Säätiön toiminnassa. Lisäksi hän oli käynnistämässä sosialidemokraattien luomaa Ensikoti-järjestelmää. Sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen hajaannuttua 1959 Salmela-Järvinen siirtyi Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattiseen Liittoon toimien sen kansanedustajana vuoteen 1966 saakka.[1] Hän toimi myös TPSL:n varapuheenjohtajana.[2]

Teokset
  • Naiset ja yhteiskunta. 1933
  • Kesän juhlat ja retkeilyt: ohjeita perusjärjestöille. Sos.-dem. puoluetoimikunta 1934
  • Luontohan se on....: 1-näytöksinen kuvaus opastuskurssien päättäjäisiin, näytelmä. Kansanvalta 1935
  • Ruostuuhan rautakin: 1-näytöksinen näytelmä. Kansanvalta 1935
  • Suuri päämäärä: 1-näytöksinen tuokiokuva. Kansanvalta 1935
  • Musta kissa: 1-osainen näytelmä. 1943
  • Naiset ja kunnallispolitiikka. 1943
  • Totta ja satua: uninäytelmä: 3 kuvaelmaa. 1944
  • Raitis juhla on oikea juhla. Naisten raittiuskeskus 1948
  • "Eestä leivän, hengen, kunniamme...": Uudenmaan sos.-dem. piirijärjestön vaiheita 50 vuoden ajalta. 1956
  • Kun se parasta on ollut: lapsuuden muistelmat. WSOY 1965
  • Alas lyötiin vanha maailma: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906–1918. WSOY 1966
  • Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939. WSOY 1966
  • Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959. WSOY 1968
  • Miina Sillanpää: legenda jo eläessään. WSOY 1973
  • Tuhannen tarinan talo: vanhainkodin elämää ja ihmisiä. WSOY 1980

Lähteet

Viitteet
  1. Lähteenmäki, Maria: / Salmela-Järvinen, Martta (1892–1987) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 13.9.2011.
  2. Kuka kukin on 1982, s. 867. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.