Martinlaakson rautatieasema

Valtionrautatiet, Helsingin kaupunki ja Helsingin maalaiskunta (nyk. Vantaa) allekirjoittivat kesäkuussa 1971 sopimuksen Martinlaakson radan rakentamisesta välille Huopalahti–Martinlaakso palvelemaan radan ympärille rakentuvia Haaga-Vantaan esikaupunkialueita.[7][8] Radan pääteasema sijoitettiin Martinlaakson kaupunginosaan, ja liikennöinnin oli alustavan suunnitelman mukaan määrä alkaa loppuvuodesta 1974. Jo aseman rakennusvaiheessa varauduttiin radan jatkamiseen pohjoiseen myöhemmin.[9]

Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa rata suunniteltiin osaksi Helsingin metroa ja linjattiin maan alle Myyrmäestä pohjoiseen.[10] Tällöin myös Martinlaakson asema olisi sijoittunut tunneliin suurin piirtein Laajavuoren alle, noin 400 metriä nykyisestä sijainnista länteen.[11] Maanpäällinen rata todettiin kuitenkin nopeasti edullisemmaksi vaihtoehdoksi, jolloin asema päätettiin sijoittaa nykyiselle paikalleen.

Rataan jäi kuitenkin useita metromaisia piirteitä, kuten lähijunille poikkeuksellisen lyhyet asemavälit. Tämän vuoksi asemat, mukaan lukien Martinlaakso, rakennettiin hieman asemien välisiä rataosuuksia korkeammalle, jotta asemalta lähtevät junat kiihtyisivät nopeammin loivassa alamäessä ja vastaavasti saapuessaan jarruttaisivat ylämäessä. Radalla haluttiin säilyttää mahdollisuus muuttaa se metroradaksi myöhemmässä vaiheessa, joten raiteet sijoitettiin myös tavanomaista kauemmas laitureista, jotta niille olisi mahdollista liikennöidä myös hieman junakalustoa leveämmällä metrokalustolla. Junan ja laiturin välistä rakoa on sittemmin kavennettu lisäämällä laiturien reunoihin puupalkit.[10]

Martinlaakson radan avajaistilaisuus Martinlaakson aseman laitureilla 29.5.1975.

Aseman on suunnitellut arkkitehtitoimisto Into Pyykkö, joka suunnitteli myös aseman viereen 1970-luvulla rakennetun liikekeskuksen. Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen liikekeskus toteutettiin erillisenä rakennuksena eikä se ollut suorassa yhteydessä asemahalliin.[12] Avautuessaan asemalla toimi kioski, yleisö-WC ja Valtionrautateiden lipunmyynti. Suunnitteluvaiheessa Valtionrautatiet toivoi asemalle myös suljettua laiturialuetta porttirahastuksella, mutta suunnitelma ei toteutunut.[12]

Rakennustöiden viivästymisen vuoksi asema valmistui lopulta keväällä 1975. Radan avajaisia vietettiin torstaina 29. toukokuuta Martinlaakson asemalla, missä juhlayleisöä olivat vastaanottamassa VR:n pääjohtaja Paul Paavela, Helsingin kaupunginjohtaja ylipormestari Teuvo Aura ja Vantaan kaupunginjohtaja Lauri Lairala. Liikennöinti alkoi sunnuntaina 1. kesäkuuta, jolloin kaikki halukkaat pääsivät matkustamaan uudella radalla ilmaiseksi. Normaali reittiliikenne alkoi heti seuraavana maanantaina 2. kesäkuuta.[13]

Vaikka Martinlaakso oli radan valmistuessa sen viimeinen asema, jatkuivat raiteet kuitenkin noin 600 metriä asemasta pohjoiseen aina Martinkyläntielle asti.^lähde?

Martinlaakson rautatieasema 1990-luvulla. Vasemmalla bussiterminaali, oikealla entinen liikekeskus.

Useimmista muista Suomen rautatieliikennepaikoista poiketen Martinlaakson radan asemat jäivät VR:n sijaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien omistukseen, mikä etenkin Vantaalla johti ajoittain puutteelliseen kunnossapitoon kaupungin heikon taloustilanteen vuoksi. Aseman ensimmäisinä vuosikymmeninä sen yleisilme heikkeni nopeasti. Asemahallissa oleskeltiin asiattomasti yöaikaan ja tehtiin ilkivaltaa. Vantaan kaupunki harkitsi 1990-luvulla asemahallin sulkemista koko yöajaksi ja jopa sen muuttamista ns. kylmäksi asemaksi, jottei se olisi yhtä houkutteleva oleskelupaikka.[14] Välittömästi voimaan astuvia päätöksiä ei kuitenkaan tehty.

Vuonna 1991 Martinlaakso lakkasi olemasta pääteasema, kun sittemmin Vantaankosken radaksi kutsuttua rataa jatkettiin noin kilometri pohjoiseen, uudelle Vantaankosken asemalle. Alun perin Martinlaakson mukaan nimetty M-juna jatkoi kuitenkin liikennöintiä samalla kirjaintunnuksella linjan uudesta pääteasemasta huolimatta aina vuoteen 2015 asti.[15]

Vuonna 1999 Vantaan kaupunki lyhensi radan asemien aukioloaikoja ja sulki Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemahallit noin klo 22:sta klo 5:een.[16] 2000-luvulla VR ohjasi lipunmyyntiä yhä enemmän itsepalvelukanaviin ja kioskeille, minkä johdosta aseman lipunmyyntitiski suljettiin kesäkuussa 2003.[17] Vuonna 2009 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV (nyk. HSL) totesi kuitenkin lipunmyyntipisteiden lakkauttamisen heikentäneen Vantaankosken radan asemien turvallisuustilannetta. YTV piti ongelmallisena myös ilkivallan jälkien siivoamisen hitautta, joka johtui ylläpidon määrärahojen pienenemisestä.[18]

Asemahallin sisäänkäynti peruskorjausta edeltäneessä asussaan toukokuussa 2006.

Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson rautatieasemat oli määrä peruskorjata vuosina 2010–2012, mutta remontti viivästyi, jotta itse radan peruskorjaus ehdittäisiin toteuttaa ensin.[19] Etenkin laiturialue oli kuitenkin hälyttävän huonossa kunnossa, ja laituriin yksinkertaisella maaliviivalla merkityt turvareunat olivat kuluneet lähes kokonaan pois.[20] Laiturialue kunnostettiin syksyllä 2010, jolloin katetun osuuden asfaltti korvattiin uudella laatoituksella. Lisäksi laituriin laatoitettiin uusi turvareuna koko pituudelta.^lähde?

Asema peruskorjattiin talvella 2014–2015. Suuria muutoksia ei tiukan budjetin vuoksi ollut mahdollista tehdä, mutta asemahallin seinät ja katto sekä laiturinäytöt uusittiin ja aseman raskaat peltiovet vaihdettiin lasisiin liukuoviin. Tarkoituksena oli esteettömän reitin luomisen ohella parantaa aseman viihtyvyyttä ja turvallisuutta, joita peltiovien aiheuttaman heikon näkyvyyden katsottiin heikentävän.[21] Aseman peruskorjausta pidettiin erityisen tärkeänä, sillä rakenteilla olevan Kehäradan myötä aseman kautta alkaisi kulkea paikallisten asukkaiden lisäksi myös Helsinki-Vantaan lentoasemalta keskustaan matkaavia turisteja.[22]

Graffititaiteen maalausta Martinlaakson asemalla heinäkuussa 2017.

Martinlaakson aseman peruskorjaus valmistui keväällä 2015, ja liikenne Kehäradalla alkoi 1. heinäkuuta samana vuonna. Kehäradan avaamisen myötä M-junien kirjaintunnus jäi historiaan[15] ja radan liikenne muutettiin oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi.^lähde?

Kesällä 2017 Street Art Vantaa toteutti betonirakenteiselle asemalle yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa Urbaani sinfonia -graffititaidekokonaisuuden. Teoksen eri osat peittävät suurimman osan aseman pinnoista niin alikulussa, asemahallissa kuin laituritasolla.[23]

Martinlaakson aseman laiturialuetta syyskuussa 2021.

Järjestyshäiriöiden takia jo lähes 20 vuoden ajan poikkeuksellisen aikaisin suljettujen asemien tilanteen katsottiin vuonna 2018 rauhoittuneen niin, että Vantaan kaupunki päätti kokeilla asemien aukiolojen pidentämistä klo 1.40:een eli viimeisen junan lähtöön asti.[24] Pidennetyt aukioloajat ovat edelleen voimassa vuonna 2022.[6]