Martin Scheinin

Scheinin oli 1997–2004 kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteuttamista valvovan Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean jäsen. Vuosina 2005–2011 hän toimi YK:n erityisraportoijana ihmisoikeuksien turvaamisesta terrorisminvastaisessa taistelussa.[5] Scheinin on sanonut että Atalanta-operaatiossa vangitut merirosvot pitäisi tuoda Suomeen tuomittavaksi eikä päästää vapaaksi.[6]

Scheinin opiskeli Turussa biologiaa, mutta mentyään mukaan opiskelijapolitiikkaan hän siirtyi oikeustieteelliseen.[7]

Scheinin oli Jarmo Lindénin mukaan 1970-luvulla SKDL:n enemmistön linjauksia noudattaneen Turun akateemisen sosialistiseuran (TuASS) keskeinen toimija.[8] Hän työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän palveluksessa juristina 1980-luvun alkupuolen.[7][9] Scheinin kuului 1980-luvun alussa Suomen kommunistiseen puolueeseen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin edustajakokouksessa 1981.[9][10] 1980-luvun lopussa Scheinin siirtyi kokopäivätoimiseksi tutkijaksi Oikeuden rajat -tutkimushankkeeseen.[7] Hän toimi vuonna 1989 Demokraattisten lakimiesten Demlan puheenjohtajana.[11]

Amnesty Internationalin Suomen osasto palkitsi vuonna 2011 Scheininin ihmisoikeuksien hyväksi tehdystä työstä.[12]

Puolustusministeri Jussi Niinistö kyseenalaisti Scheininin motiivit tiedustelulakikeskustelussa. Niinistö viittasi myös Scheininin poliittisen menneisyyteen, mutta ei kuitenkaan suostunut yksilöimään kohtia, joissa Scheinin on väärässä. Tiedustelulain valmistelua ovat kritisoineet muutkin oikeusoppineet. Scheinin vastasi kritiikkiin poliittisesta menneisyydestään, että hänestä tuli sittemmin liberaali ja hänen arvomaailmansa ovat kansainväliset ihmisoikeudet.[9]

Niinistön mukaan Scheinin lähetti jo syyskuussa 2017 avoimen kirjeen SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmille, jossa hän ajoi tiedustelulakien vesittämistä. Niinistö viittasi myös ulkoparlamentaariseen eduskunnan painostukseen sosiaalisen median välityksellä. Marraskuussa 2018 Scheinin oli väittänyt, että eduskunta tulisi tiedustelulakien käsittelyssä tietoisesti tekemään perustuslainvastaisia ratkaisuja.[13]

Oikeuskansleri Tuomas Pöystille tehtiin kantelu Niinistön kommenteista.[14] Oikeuskanslerin mukaan Niinistö käytti epäasiallista kieltä kutsuessaan valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ”perustuslakitalebaneiksi”.[15] Scheinin teki myös poliisille tutkintapyynnön Niinistön blogikirjoituksesta. Poliisi katsoi blogikirjoituksen kuuluvan ministerin virkatehtävien piiriin ja jätti tapauksen tutkimatta. [16]

• Siviilipalvelus ja perusoikeudet. Siviilipalvelusmiesliitto, 1984.
• Aseistakieltäytymisoikeus. Suomen akatemian tutkimushanke Oikeuden rajat. Helsingin yliopiston julkisoikeuden laitoksen julkaisuja. D 3. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1988. ISBN 951-45-4514-1.
• Scheinin, Martin & Tarvain, Kirsi (toim.): Oikeus kieltäytyä sotilaskäskyistä. 29.9.–1.10.1990 Espoossa ja Helsingissä järjestetyn kansainvälisen symposiumin The right to refuse military orders aineisto. Julkaisijat: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, Juristit rauhan ja eloonjäämisen puolesta ry. Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1991. ISBN 951-9193-34-0.
• Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa: Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valtionsisäisestä voimassaolosta sekä ihmisoikeus- ja perusoikeusnormien sovellettavuudesta Suomen oikeusjärjestyksessä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja nro 189. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 1991. ISBN 951-855-121-9.
• EMU ja Suomen valtiosääntö: yhteiseen rahaan siirtyminen ja Suomen Pankin asema. Helsingin yliopisto, Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, 1997.
• Yhteiset ihmisoikeutemme. Toimittaja: Jaana Syrjälä. Helsinki: Suomen YK-liitto, 1998. ISBN 952-9694-25-3.
• Hallberg, Pekka & Karapuu, Heikki & Scheinin, Martin & Tuori, Kaarlo & Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. WSOY, 1999 (2. uud. p. 2011). (verkossa julkaistu vuoteen 2014 saakka päivittyvä versio)
• Scheinin, Martin & Dahlgren, Taina (toim.): Toteutuvatko saamelaisten ihmisoikeudet. Ihmisoikeusliitto ry:n julkaisusarja n:o 7. Helsinki: Yliopistopaino, 2001. ISBN 951-570-482-0.

• Scheininin haastattelu Kirkko & Kaupunki -lehdessä