Marthe Gosteli

Marthe Gosteli syntyi vuonna 1917 Bernin lähellä Worblaufenissa perheen maatilalla.[1] Hänen vanhempansa olivat Ernst ja Johanna Ida Gosteli.[2]

Gostelin isä kuoli nuorena, mikä jätti Johanna-äidin tyttärineen yksin pyörittämään maatilaa. Gosteli sai vaikutteita äidiltään, joka puhui naisten oikeuksien puolesta. Samalla hän näki, kuinka maatilalla epäoikeudenmukaisuudet vaikuttivat naisten elämään. Gosteli päätti olla menemättä naimisiin ja hankkimatta lapsia ja omistautui täysin naisten äänioikeuden ajamiseen.[3]

Gosteli työskenteli toisen maailmansodan aikana Sveitsin asevoimien viestintä- ja radioyksikössä, ja sodan jälkeen (1949–1953 ja 1955–1962) hän johti Yhdysvaltain Bernin-suurlähetyksön elokuvayksikköä.[2][1] Gosteli alkoi 1960-luvun puolivälin jälkeen hyödyntää viestintäosaamistansa yksinomaan feministisen liikkeen asioiden edistämiseen.[1]

Gosteli oli jo vuodesta 1953 toiminut berniläisessä järjestössä, joka ajoi naisten äänioikeutta Sveitsiin. Hän toimi vuosina 1964–1968 sen puheenjohtajana. Sveitsin naisjärjestöjen liitto-organisaation varapuheenjohtajana hän oli 1967–1971, ja hän edusti järjestöä useissa liittovaltion komissioissa.[2] Gosteli johti 1970–1971 Sveitsin naisjärjestöjen naisten poliittisten oikeuksien yhtymää, joka neuvotteli liittoneuvoston kanssa naisten äänioikeuksien hyväksymisestä liittovaltiotasolla.[1] Sveitsi hyväksyi naisten äänioikeudet lopulta vuonna 1971, kun kansanäänestys antoi tukensa äänioikeuden mahdollistaneelle perustuslain muutokselle.[3]

Gosteli oli perustamassa naisten historian arkistoa ja lopulta vuonna 1982 Gosteli-säätiötä.[1] Sen tavoitteena on kerätä Sveitsin naisliikkeen historiaa ja tallettaa naisjärjestöjen ja yksittäisten naisten arkistoja. Sillä on myös kirjasto, jossa on muun muassa laaja pamflettikokoelma.[4] Säätiö syntyi, kun huomattiin, kuinka paljon naisjärjestöillä ja feministipioneereilä oli arkistomateriaalia toiminnastaan.[5]

Marthe Gostelin muistolaatta Worblaufenissa.

Gosteli sai useita palkintoja ja tunnustuksia Sveitsissä. Hänet palkittiin vuonna 1989 Trudy Schlatter -palkinnolla ja vuonna 1992 Bernin kunnan mitalilla. Bernin yliopiston kunniatohtorikis hänet nimettiin vuonna 1995.[2]

Gosteli kuoli 99-vuotiaana sairaalassa, missä hän oli ollut hoidettavana kaatumisen takia.[6]

• Gosteli-säätiön sivut (saksaksi) (englanniksi)