Marshallin kieli

Marshallin kieli on austronesialainen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään noin 43 900 ihmistä (1979) Marshallinsaarilla, yhteensä kielen puhujia on 54 600.[1] Marshallin kieli kuuluu malaijilaispolynesialaisten kielten ryhmään. Siinä on kaksi päämurretta: läntinen ralik ja itäinen ratak. Kielen katsotaan olevan elinvoimainen.[2]

Marshall
Oma nimi Kajin M̧ajeļ
Muu nimi marshalli
Tiedot
Alue  Marshallinsaaret
Virallinen kieli  Marshallinsaaret
Puhujia 54 600
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
ISO 639-3 mah
Ohje
Koronaviruksen oireista kertova juliste marshalliksi

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[3] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan marshalliksi vuonna 1982.[4]

Fonologia

Konsonantit

Marshallilla on runsaahko konsonantivarasto, ja lähes jokaisella konsonantilla on jokin toissijainen artikulaatio (palatalisointi, velarisointi, labialisointi).[5] Konsonantit jaetaan palataalisoituihin ”kevyisiin” ja velarisoituihin ”painaviin”. Tämä kontrasti on verrattavissa venäjän koviin ja pehmeisiin tai goidelisten kielten leveisiin ja kapeisiin konsonantteihin.[6]

Konsonantit[7]
LabiaalitKoronaalitDorsaalit
palataalisetvelaarisetpalataalisetvelaarisetlabiaalisetvelaarisetlabiaaliset
kevyetpainavatkevyetpainavatpainavat
Klusiilit pʲpˠtʲtˠkkʷ
Nasaalit mʲmˠnʲnˠnʷŋŋʷ
Tremulantit rʲrˠrʷ
Lateraalit lʲlˠlʷ
Liu'ut j(ɰ)w

Kielessä ei ole foneemista eroa soinnillisten ja soinnittomien konsonanttien välillä.[5] Klusiilit voivat kuitenkin ääntyä allofonisesti soinnillisina vokaalien välissä kun ne eivät ole geminaattoja. Sananloppuiset klusiilit ovat usein laukeamattomia.[7]

Liu'ut /j ɰ w/ katoavat useissa ympäristöissä ympäröivien vokaalien assimiloituessa takaisuudeltaan ja pyöreydeltään.[8] /ɰ/ ei koskaan varsinaisesti edes esiinny sellaisenaan, vaan sitä käytetään vain edellämainitun ilmiön selittämiseen. Lisäksi /j/ ja /w esiintyvät sellaisinaan vain sanan alussa tai lopussa.[7]

/tʲ/ voi ääntyä [tʲ], [tsʲ], [sʲ], [c], tai [ç] (tai niiden soinnillisina vastineina) vapaassa vaihtelussa.[6][7]

Dorsaalit /k ŋ kʷ ŋʷ/ ovat yleensä velaarisia mutta hieman takaisempia; [k̠ ɡ̠ ŋ̠ k̠ʷ ɡ̠ʷ ŋ̠ʷ].

Nasaalit /nˠ nʷ/ ääntyvät retrofleksisinä [ɳˠ ɳʷ]. [8]

Tremulantit /rʲ rˠ rʷ/ ovat koronaaleja ja täystremulantteja. /rˠ/ ääntyy alveolaarisesti, mutta /rʲ/ ääntyy dentaalisesti [r̪ʲ].

Painavat lateraalit /lˠ lʷ/ ääntyvät velaarisina [ɫ ɫʷ].

Vokaalit

Marshallissa on pystysuora neljävokaalinen systeemi, jossa foneemeilla on kuitenkin runsaasti allofoneja.[5] Eri lähteet analysoivat vokaaleille eri allofonit.

Vokaalifoneemit ja niiden äännearvot
Foneemi Äännearvot
MED[6]Choi[7]Willson[5]
laveapyöreälaveapyöreälaveapyöreä
etutakaetutakaetutaka
Suppea /ɨ/[i][ɯ][u][i][ɯ][u][i][ɯ][u]
Puolisuppea /ɘ/[e][ɤ][o][e][ʌ][o][ɪ][ɤ][ʊ]
Puoliväljä /ɜ/[ɛ][ʌ][ɔ][e][ʌ][o]]
Väljä /a/[æ][ɑ][ɒ][ɛ][a][ɔ][ɛ][a][ɔ]

Kun vokaali esiintyy sellaisten konsonanttien välissä, joilla on eri toissijainen artikulaatio, sen äännearvo on seuraavan taulukon mukainen:[5]

Foneemi◌ʲ_◌ˠ◌ʲ_◌ʷ◌ˠ_◌ʲ◌ˠ_◌ʷ◌ʷ_◌ʲ◌ʷ_◌ˠ
/ɨ/[i͡ɯ][i͡u][ɯ͡i][ɯ͡u][u͡i][u͡ɯ]
/ɘ/[e͡ɤ][e͡o][ɤ͡e][ɤ͡o][o͡e][o͡ɤ]
/ɜ/[ɛ͡ʌ][ɛ͡ɔ][ʌ͡ɛ][ʌ͡ɔ][ɔ͡ɛ][ɔ͡ʌ]
/a/[æ͡ɑ][æ͡ɒ][ɑ͡æ][ɑ͡ɒ][ɒ͡æ][ɒ͡ɑ]

Fonotaksi

Sallittuja tavurakenteita marshallissa ovat KV, KVK ja VK.[5] Foneemisesti sanat aina alkvavat konsonantilla ja päättyvät konsonanttiin. Sananalkuiset ja -loppuiset sekä pitkät vokaalit voidaan selittää foneemisella tasolla esiintyvillä liu'uilla.[8] Sananalkuiset vokaalit ääntyvät joskus [j]:llä tai [w]:llä, mutteivät johdonmukaisesti:[7]

  • /jatʲ/ → [æ̯ætʲ ~ jætʲ]

Ainoastaan homorgaaniset konsonanttirykelmät ovat sallittuja; rykelmän kaikilla konsonanteilla tulee siis olla sama artikulaatiopaikka.[5] Seuraavissa tapauksissa tapahtuu konsonanttiassimilaatio:

Bilabiaalit
↓→ /p/ /m/
/p/ /pː/ /mː/
/m/ /mp/
Koronaalit
↓→ /t/ /n/ /r/ /l/
/t/ /tː/
/n/ /nt/ /nː/ /nr/ /nl/
/r/ /rː/ /rl/
/l/ † /lr/ /lː/
Dorsaalit
↓→ /k/ /ŋ/
/k/ /kː/ /ŋː/
/ŋ/ /ŋk/
Toissijaiset
↓→ /◌ʲ/ /◌ˠ/ /◌ʷ/
/◌ʲ/ /◌ʲ◌ʲ/ /◌ˠ◌ˠ/ /◌ʷ◌ʷ/
/◌ˠ/
/◌ʷ/ /◌ʷ◌ʷ/

Tyhjissä ruuduissa konsonanttien väliin tulee epenteettinen vokaali, jonka korkeus riippuu sitä ympäröivistä vokaaleista.


Numeraalit

Marshallin kielen numeraalit yhdestä kymmeneen ovat:

  1. juon
  2. ruo
  3. jilu
  4. emen
  5. lalim
  6. jiljino
  7. jiljilimjuon
  8. rualitok
  9. ruatimjuon
  10. jonoul

Lähteet
  1. Ethnologue: Marshallese (englanniksi) Viitattu 4.7.2015.
  2. Glottolog 4.4 - Marshallese glottolog.org. Viitattu 3.12.2021.
  3. ScriptSource - Marshallese written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 3.12.2021.
  4. Marshallese in Marshall Islands 2021. Joshua Project. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  5. Willson, Heather: A Brief Introduction to Marshallese Phonology (PDF) linguistics.byu.edu. 2003. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  6. Abo, Takaji; Bender, Byron; Capelle, Alfred; DeBrum, Tony: Marshallese–English Dictionary Uniersity Press of Hawai‘i. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  7. Choi, John: Phonetic Underspecification and Target Interpolation: An Acoustic Study of Marshallese Vowel Allophony. Working Papers in Phonetics, 1992, nro 82. UCLA. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  8. Bender, Byron: Marshallese Phonology. Oceanic Linguistics, 1968, nro 7, s. 16–35. doi:10.2307/3622845. (englanniksi)
    Austronesialaiset kielet

    abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.