Markku Koski (lumilautailija)
Markku Koski (s. 15. lokakuuta 1981 Sievi) on suomalainen uransa lopettanut lumilautailija. Torinon talviolympialaisissa 2006 hän saavutti pronssia lumikourussa (half-pipe) ja oli mukana samassa lajissa myös Vancouverin talviolympialaisissa 2010 (kuudes) ja Salt Lake Cityn talviolympialaisissa 2002 (kahdeksas).
Markku Koski | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. lokakuuta 1981 Sievi, Suomi |
Uran tiedot | |
Seura | Snowboard Junkies |
Laji | lumilautailu |
Maailmancup | |
Kaudet | 2000–2009 |
Voitot | 2 |
Palkintokorokkeella | 4 |
Tietolaatikko päivitetty 25.4.2017 |
|
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten lumilautailu | |||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Torino 2006 | lumikouru | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Gangwon 2009 | big air |
Koski voitti big airin maailmanmestaruuden Etelä-Korean Gangwonissa 2009. Lumikourun MM-kilpailussa hän on sijoittunut kuudenneksi 2009 (Gangwong, Etelä-Korea) ja yhdeksänneksi 2007 (Arosa, Sveitsi).
Koski aloitti lumilautailun Sievin Louekalliolla 1990-luvun alussa ja kilpailemisen Suomicupissa vuonna 1993. Hän on voittanut kaksi kertaa junioreiden maailmanmestaruuden lumikourussa, ensimmäisen Rukalla 1997 ja toisen Grindelwaldissa Sveitsissä 1998. Vuonna 1999 hän sijoittui kolmanneksi Yhdysvaltain Telluridessa (CO).
Koski on tehnyt myös lumilautailuhistoriaa tekemällä ensimmäisenä 1440 asteen pyörähdyksen kilpailutilanteessa (US Open 2002). Hän sijoittui toiseksi (2.) tuossa kilpailussa. Eräs toinen merkittävä saavutus hänen urallaan on X-Games pronssi 2003 (Aspen, CO). Lisäksi hän on voittanut useita kutsukilpailuja TTR-kiertueella ja FIS:n maailmancupissa.
Koski ei ole virallisesti ilmoittanut uransa päätöksestä mutta toistaiseksi hänen viimeinen kisansa on TTR-kiertueelta vuodelta 2014.
Koski valittiin vuoden 2006 suomalaiseksi lumilautailijaksi.[1]
Lähteet
- Markku Koski (lumilautailija) Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
Viitteet
- Vuoden urheilija 2006 / lajien parhaat | Urheilu | Iltalehti.fi www.iltalehti.fi. Viitattu 8.5.2017.