Markiisi de Sade
Donatien-Alphonse-François de Sade (2. kesäkuuta 1740 Pariisi, Ranskan kuningaskunta – 2. joulukuuta 1814 Charenton, Ranskan kuningaskunta),[1] joka tunnetaan paremmin nimellä markiisi de Sade, oli ranskalainen aristokraatti ja kirjailija.
Donatien-Alphonse-François de Sade | |
---|---|
De Sade noin 20-vuotiaana, maalannut. Charles-Amédée-Philippe van Loo. Kyseessä on ainoa kuva de Sadesta. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. kesäkuuta 1740 Pariisi, Ranskan kuningaskunta |
Kuollut | 2. joulukuuta 1814 (74 vuotta) Charenton, Ranskan kuningaskunta |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Aikakausi | 1700-luvun loppupuoli |
Pääteokset |
Sodoman 120 päivää (1785) Justine, eli, Hyveellisen neidon kovat kokemukset (1791) Filosofia budoaarissa, eli, Epämoraaliset kasvattajat (1795) |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sadea pidetään valistusfilosofina, mutta filosofina hän on varsin kiistelty hahmo. Joillekin hän edustaa valistukseen kuuluneen sosiaalisen emansipaation äärimmäistä huipentumaa kirjoittaessaan neuvoja siitä, miten ulostetta voidaan käyttää avuksi seksuaalisessa kanssakäymisessä. Toiset taas pitävät hänen filosofiansa merkitystä vähäisenä tai nimittävät hänen kirjallista tuotantoaan pelkäksi pornografiaksi, koska niissä käsitellään seksuaalisuutta ja perversioita hyvin räiskyvällä otteella. Myös Saden oma elämä oli täynnä irstailua, minkä johdosta hän joutui viettämään suuren osan elämästään vankilassa. Hän kirjoittikin useimmat kirjoistaan vankeudessa.
Markiisi de Saden nimestä on johdettu sana sadismi. Saden filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä uskonnonvastaisuus. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Näissä kohdissa Sade muistuttaa 1800-luvun lopulla kirjoittanutta Friedrich Nietzscheä. Myös Sade pitää kristinuskon moraalia luonnonvastaisuutena. Hänen mielestään ihminen ei ole eläimiä ja kasveja kummempi, vaan on pelkästään osa luonnon kiertokulkua. Kenties tärkeimmäksi Saden pilkan kohteeksi joutuu kuitenkin perhe ja lisääntymiseen tähtäävä sukupuolimoraali. Saden ajattelussa sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus elämää kohtaan ovat korkeimpia päämääriä.
Sodoman 120 päivää
- Pääartikkeli: Sodoman 120 päivää
Markiisi de Saden Sodoman 120 päivää kuuluu eroottisen kirjallisuuden klassikoihin. Se on herättänyt pahennusta seksuaalisen hyväksikäytön, väkivallan ja kidutuksen kuvauksillaan. Käsikirjoituksen historia on merkillinen, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1900-luvulla. Markiisi de Sade kirjoitti teoksensa vuonna 1785 ollessaan vankina Pariisin Bastiljissa. Hän laati sen noin 12 metriä pitkälle ja 11 senttimetriä leveälle paperirullalle. Vuonna 2021 muutamia päiviä ennen Ranskan kansallispäivää eli niin kutsuttua Bastiljin vapauttamisen muistopäivää, Ranskan valtio osti korkeaan hintaan kirjan alkuperäiskäsikirjoituskäärön, jonka markiisi oli piilottanut Bastiljiin lähtiessään sieltä vain vähän ennen sen vapauttamista. Ranskan valtio perusteli ostosta tekona ilmaisun vapauden puolesta.[2]
Suomennettu tuotanto
- Sodoman 120 päivää, johdanto-osa. (Les 120 journées de Sodome ou l’Ecole du libertinage, introduction, 1785/1905.) Papin ja kuolevan vuoropuhelu. (Dialogue entre un prêtre et un moribond, 1782/1926.) Suomentanut Heikki Kaskimies. 3. painos. Like-pokkari 12. Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-341-1.
- Justine, eli, Hyveellisen neidon kovat kokemukset. Justine, ou, Les malheurs de la vertu, 1791.) Suomentanut Heikki Kaskimies. 6. painos (1. painos 1970). Helsinki: Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7084-7.
- Filosofia budoaarissa, eli, Epämoraaliset kasvattajat. (La philosophie dans le boudoir, 1795.) Suomentanut Tommi Nuopponen. Helsinki: Summa, 2003. ISBN 952-5418-05-7.
Lähteet
- Tiikkaja, Samuli: Ranska osti Sodoman 120 päivää -kirjan käsikirjoituksen, käärö huudettiin 4,55 miljoonalla eurolla Helsingin Sanomat. 15.7.2021.
Viitteet
- Marquis de Sade Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.1.2022. (englanniksi)
- Tiikkaja, 2021.
Kirjallisuutta
- Airaksinen, Timo: Markiisi de Saden filosofia. (The Philosophy of the Marquis de Sade, 1995.) Englannin kielestä kääntänyt Manu J. Vuorio. Helsinki: Gaudeamus, 1995. ISBN 951-662-613-0.
- Edmiston, William E.: Sade: Queer Theorist. Oxford: Voltaire Foundation, 2013. ISBN 978-0-7294-1064-9. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Markiisi de Sade Wikimedia Commonsissa
- Markiisi de Saden teoksia Gutenberg-projektissa (ranskaksi)
- Œuvres du Marquis de Sade (ranskaksi)
- Abboud, Karim: Markiisi de Sade: väkivallan estetiikkaa Paatos 1/08. Arkistoitu 14.2.2016. Viitattu 9. maaliskuuta 2010.
- Parikka, Jussi: Markiisi de Sade ja modernin perverssi kulttuurihistoria
- Vassort, Patrick: Julmuuden teatteri. Markiisi de Sade ja uusliberalismin henki[vanhentunut linkki] Suomennettu artikkeli Le Monde diplomatiquesta. Voima 9/2007.
- Martti-Tapio Kuuskoski: Pahat pojat materialistit. Yliopisto 20/2003.
- Petri Immonen: Paheiden käsikirja irstailijoille. Helsingin Sanomat 27.12.2010.