Mark W. Clark

Mark Wayne Clark (1. toukokuuta 1896 Sackets Harbor, New York, Yhdysvallat – 17. huhtikuuta 1984 Charleston, Etelä-Carolina, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen sotilas ja kenraali ensimmäisessä maailmansodassa, toisessa maailmansodassa ja Korean sodassa. Hän yleni urallaan neljän tähden kenraaliksi ja sai Distinguished Service Cross ja Distinguished Service Medal -mitalit. Uransa aikana Clark ehti komentaa toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain 5. armeijaa ja Liittoutuneiden 15. armeijaryhmää ja Korean sodassa hän toimi yhtenä YK:n joukkojen korkeimmista johtajista.

Mark Wayne Clark
Henkilötiedot
Syntynyt1. toukokuuta 1896
Sackets Harbor, New York
Kuollut17. huhtikuuta 1984 (87 vuotta)
Charleston, Etelä-Carolina
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Yhdysvallat
Palvelusvuodet 1917–1953
Komentajuudet Yhdysvaltain 5. armeija, Liittoutuneiden 15. armeijaryhmä (toinen maailmansota), YK:n joukot (Korean sota)
Taistelut ja sodat ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota, Korean sota
Sotilasarvo kenraali
Kunniamerkit Distinguished Service Cross, Distinguished Service Medal, Grand Croix de la Légion d'Honneur
Joukko-osasto 5. USA:n jv. divisioona, USA:n 5. armeija, Liittoutuneiden 15. armeijaryhmä, YK:n rauhanturvaajajoukot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Ensimmäinen maailmansota

Valmistuttuaan 1917 West Pointista Clark osallistui ensimmäiseen maailmansotaan luutnanttina Yhdysvaltain 5. divisioonassa. Hän yleni sodan aikana yliluutnantiksi.

Toinen maailmansota

Clarck tuli tunnetuksi 1942, kun hän oli Pohjois-Afrikan maihinnousussa operaatiota johtaneen kenraali Dwight D. Eisenhowerin apulaisena. [1] Syyskuussa 1942 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja vuoden kuluttua kenraalimajuriksi.

Tammikuussa 1943 Clark sai komentoonsa Yhdysvaltain 5. armeijan, jonka tehtävänä oli syyskuussa nousta maihin Salernossa Italian rannikolla ja edetä sen jälkeen pohjoiseen. Clarkin onnistuttua valloittamaan Napolin ja Volturnon hän eteni Monte Cassinon edustalle. Hänet määrättiin 15. armeijaryhmän komentajaksi joulukuussa 1944 ryhmän entisen komentajan Harold Alexanderin siirryttyä muihin tehtäviin. Ryhmän komentajana hän johti Monte Cassinon taistelua sekä siihen liittyvää Anzion maihinnousua. Hyökkäys ei tuottanut toivottua tulosta, vaikka luostaria pommitettiin rajusti.[1]

Lähteet

Viitteet
  1. Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 33. Suomentanut Kortesuo, Petri. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.