Mark Twain

Mark Twain (/ˈtweɪn/; oikealta nimeltään Samuel Langhorne Clemens, 30. marraskuuta 1835 Florida, Missouri, Yhdysvallat – 21. huhtikuuta 1910 Redding, Connecticut) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Twain tunnetaan humoristisista ja satiirisista teoksistaan.[1] Twain oli aikansa tunnetuimpia kirjailijoita. Hänen kehityskertomuksensa pohjautuvat hänen omiin kasvukokemuksiinsa Yhdysvaltojen etelävaltioissa, erityisesti Mississippijoen varrella. Twainin tunnetuimpia teoksia ovat Tom Sawyerin seikkailut ja Huckleberry Finnin seikkailut.[1]

Mark Twain
Samuel Langhorne Clemens
Henkilötiedot
Syntynyt30. marraskuuta 1835
Florida, Missouri
Kuollut21. huhtikuuta 1910 (74 vuotta)
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Kirjailija
SalanimiMark Twain
Tuotannon kielienglanti
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Twainin tyttärentytär oli kirjailija Jean Webster.[2]

Elämäkerta

Nuori Samuel vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Hannibalissa Missourissa. Hänen etäiseksi jäänyt isänsä kuoli Samuelin ollessa 11-vuotias.[3] Samuel pestautui kirjapainoon, jossa hän opiskeli latojaksi veljensä esikuvan mukaisesti ja kirjoitti veljensä lehteen tämän kuoltua vuonna 1847. Myöhemmin hän sai Mississippijoella kulkevan höyrylaivan luotsin paperit. Kirjailijanimi Mark Twain tarkoitti jokislangissa kahden sylen (3,7 metrin) turvallista syvyyttä.

Kaliforniaan muuttonsa jälkeen Twainista tuli myös kullankaivaja, kaivosmies ja sanfranciscolainen journalisti. Tästä elämästään hän kirjoitti kirjassa Koiranelämää (1872).

Twain sai hiukan kuuluisuutta eräällä pilakertomuksellaan vuonna 1865. Hänen varsinainen menestysteoksensa oli Jenkkejä maailmalla (1869). Teos on Eurooppaan ja Lähi-itään suuntautuneen oman turistimatkan kuvaus, joka yhdistelee kuulo- ja huhupuheita. Matkakirja teki Twainista kuuluisan ja varakkaan. Hän alkoi osallistua aktiivisesti erilaisiin liiketoimiin ja perusti muun muassa kustannusliikkeen. Hän kiersi Yhdysvaltoja luennoimassa sekä matkusteli laajalti ympäri Eurooppaa. Hän kirjoitti koko ajan lehtiartikkeleita, lyhyitä kertomuksia ja laajempia teoksia.[4]

Ensimmäisten teostensa menestysten myötä Twain meni naimisiin Olivia Langdonin kanssa vuonna 1870 ja muutti Hartfordiin Connecticutissa. Twain oli vapaamuurari.[5]

Twain otti kantaa myös poliittisiin kysymyksiin. Hän syytti Yhdysvaltoja imperialistisesta politiikasta (esimerkiksi Filippiinien valloitus). Perhettä myöhemmin kohdanneet onnettomuudet tekivät Twainista pessimistin.lähde?

Twainin vaihtelevan tuotannon pääosassa ovat humoristiset kertomukset ja muistelmat. Hän kirjoitti nuorisokirjallisuuden kaksi klassikkoa, Tom Sawyerin seikkailut (1876) ja Huckleberry Finnin seikkailut (1884). Twainin muistelmateoksista tärkein on lehtiartikkeleista koottu kokoelma Mississippi-virralla (1883), jossa Twain palaa lapsuudenaikaisiin kokemuksiinsa ja katoamassa olevaan jokilaivaperinteeseen.[4]

Twainin vuonna 1889 ilmestynyt romaani Jenkki kuningas Arthurin hovissa oli osoitus Twainin lisääntyneestä yhteiskuntakriittisyydestä ja pessimismistä.[4]

Toisinaan sanotaan, että Huckleberry Finnin seikkailut tai Tom Sawyerin seikkailut olisi kaikkien aikojen ensimmäinen kirjoituskoneella kirjoitettu romaani.[6] Virginian yliopiston kirjaston Mark Twain -sivuston mukaan tiedon lähde on Mark Twainin omaelämäkerta, jossa hän jälkikäteen muistelee, että kyseessä on varmaankin ollut Tom Sawyer, jonka konekirjoittaja kirjoitti puhtaaksi. Sivuston mukaan kirjoituskoneen historiaan perehtynyt Darryl Rehr on kuitenkin selvittänyt, että Twainin muistelmissaan mainitsema kirja olisikin ollut Mississippi-virralla (1882), jonka käsikirjoituksen Twain jätti koneella kirjoitettuna.[7] Esseekokoelmassaan Maaton mies Kurt Vonnegut nimeää kirjan Huckleberry Finnin seikkailut ensimmäiseksi koneella kirjoitetuksi romaaniksi.[8]

Merkitys

Twain toi yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen kansanomaisen äänen, ja hänen merkityksensä on ollut keskeinen naturalistisen tradition kehittymiselle. Etenkin Twainin nuortenromaanit ovat toimineet pohjana, jota yhdysvaltalainen realistinen kirjallisuus on hyödyntänyt modernisminkin aikakaudella.[4]

Teokset
  • Jenkki kuningas Arthurin hovissa. (A Connecticut Yankee at King Arthur’s Court, 1889.). Suomentanut Kaarina Jaatinen. Karisto, 1974 (5. painos 2000). ISBN 951-23-4044-5.
  • Johanna d’Arc. Suom. Lilli Aarnio. WSOY 1910.
  • Veren perintö. (Pudd'nhead Wilson, 1894.). Suomentanut Valfrid Hedman. Karisto, 1932 (2. tarkistettu painos 1963, uusi painos 1981). ISBN 951-23-1797-4.
  • Orleansin neitsyt. (Personal Recollections of Joan of Arc, by the Sieur Louis de Conte, 1896.) lyhennellen suom. Inkeri Tuovinen. Fennia, 1948.
  • Irtolehtiä Aatamin päiväkirjasta. (Extracts from Adam’s Diary, 1904.). Suomentanut Ville Hytönen. Savukeidas, 2008. ISBN 978-952-5500-31-8.
  • Eevan päiväkirja. (Eve’s Diary, 1906.). Suomentanut Ville Hytönen. Savukeidas, 2008. ISBN 978-952-5500-30-1.
  • Mikä on ihminen. (What is Man?, 1906.). Suomentanut Tero Valkonen. Basam Books, 2002. ISBN 952-9842-68-6.
  • Mitä ihminen on?. (What is Man?, 1906.). Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2011. ISBN 978-952-5500-91-2.
  • Kapteeni taivaassa. (Captain Stormfield's Visit to Heaven, 1909.). Suomentanut Jorma Etto. Karisto, 1958 (3. painos 1997). ISBN 951-23-3639-1.

Matkakirjat ja muistelmat
  • Luotsina Mississippi-joella. Suomennos. Arvi A. Karisto 1913.
  • Jenkkejä maailmalla. (The Innocents Abroad, 1869.). Suomentanut I. K. Inha. WSOY, 1922.
  • Vanhaa Välimerta ristiin rastiin. lyhennetty versio teoksesta Jenkkejä maailmalla, suom. Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-57-8.
  • Koiranelämää. (Roughing It, 1872.). Suomentanut Olli Nuorto. WSOY, 1957 (2. painos 2000). ISBN 951-0-24986-6.
  • Mississippi-virralla. (Life on the Mississippi, 1883.). Suomentanut Olli Nuorto. WSOY, 1963 (2. painos 1990). ISBN 951-0-16435-6.
  • Omaelämäkertani. (Autobiography of Mark Twain, kirjoitettu 1899.). Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2011. ISBN 978-952-5500-92-9.
    • Omaelämäkerrasta on aiemmin julkaistu osia eri versioina vuosina 1924, 1940 ja 1959. Kokonaisuudessaan muistelmat tulivat Twainin testamentin mukaan julkaisuvapaaksi sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen eli vuonna 2010, jolloin kolminiteisistä muistelmista ilmestyi ensimmäinen osa. Tämän osan materiaali on kuitenkin pääosin julkaistu jo aiemmin, ja uudesta aineistosta on 95 prosenttia kahdessa vuonna 2015 julkaistavassa osassa. Ensimmäinen osa sisältää vähän varsinaista elämäkertaa, sillä pääosa, kolme neljännestä, käsittää johdannon, ”lämmittelyaineistoa” ja liitteitä, kuten viiteluettelon.[9]

Nuortenkirjat
  • Tom Sawyer matkalla (Tom Sawyer Abroad, 1894.), suomensi Aatto S., Helsinki: K. E. Holm, 1894.
  • Tom Sawyer, ilmailija (Tom Sawyer Abroad, 1894.). suomentanut [[Tyko Hagman
  • Tom Sawyer salapoliisina. (Tom Sawyer, Detective, 1896.). Suomentanut Erkki Valkeila. Karisto, 1950 (6. painos 1989). ISBN 951-23-2781-3. ]]. Helsinki: Otava, 1909
  • Prinssi ja kerjäläispoika. (The Prince and the Pauper, 1881.). Suomentanut Helka Varho. WSOY, 1951 (9. painos 1995). ISBN 951-0-20689-X.
  • Tom Sawyerin viimeiset seikkailut, sis teokset Tom Sawyer, ilmailija (Tom Sawyer Abroad, 1894.) ja Tom Sawyer salapoliisina (Tom Sawyer, detective). suomentanut Yrjö Kivimies. Helsinki: Otava, 1956 Sarja: Joka kodin tähtikirjasto, 39
  • Tom Sawyer vierailla mailla. (Tom Sawyer Abroad, 1894.). Suomentanut Kaarina Jaatinen. Karisto, 1971 (3. painos 1986). ISBN 951-23-2293-5.
  • Huckleberry Finnin seikkailut. (The Adventures of Huckleberry Finn, 1884.). Suomentanut Jarkko Laine. Otava, 1972 (7. painos 2007). ISBN 978-951-1-22229-3.
  • Tom Sawyerin seikkailut. (The Adventures of Tom Sawyer, 1876.). Suomentanut Jarkko Laine. Otava, 1973 (uusi painos 2007). ISBN 978-951-1-21747-3.

Kokoelmia
  • Matkakirjeitä Maasta. (Letters from the Earth, 1962.). Suomentanut Kristiina Kivivuori. Valikoima kokoelmasta. Gummerus, 1963 (5. painos 2005). ISBN 951-20-7005-7.
  • Mark Twainin parhaat. Suomentanut Heidi Järvenpää, Jouko Linturi ja Tauno Tainio. Tammi, 1963 (2. lyhennetty ja uusittu painos 1978). ISBN 951-30-4477-7.
  • Varastettu valkoinen elefantti ja muita tarinoita. Suomentanut V. Hämeen-Anttila. Tarinat julkaistu aiemmin eri kokoelmissa 1934–1938. Karisto, 1990. ISBN 951-23-2805-4.
  • Kaksipiippuinen juttu ja muita merkillisiä tarinoita. Suomentanut Kristiina Kivivuori. Gummerus, 1972 (3. painos 2006). ISBN 951-20-6567-3.
  • Kannibalismia junanvaunuissa ja muita tarinoita. Suomentanut Erkki Jukarainen. Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-45-7.
  • Salaperäinen vieras ja muita tarinoita. (The Mysterious Stranger, 1916 ym.). Suomentanut Touko Kauppinen. Savukeidas, 2011. ISBN 978-952-5500-85-1.

Suomentamattomia teoksia

Lähteet
  • Koski Mervi, toim.: Ulkomaisia nuortenklassikoita. BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2000. ISBN 951-692-466-2 (sid.). sivut 218–227

Viitteet
  1. Petri Liukkonen: Mark Twain Authors' Calendar. Viitattu 3.3.2012. (englanniksi)
  2. Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Webster, Jean”, Otavan kirjallisuustieto, s. 830. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  3. Koski, Mervi, Toim.: Ulkomaisia nuortenklassikoita. BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2000. ISBN 951-692-466-2 (sid.). sivut 218–227
  4. Vartiainen, Pekka: Länsimaisen kirjallisuuden historia, s. 612–615. BTJ, 2009. ISBN 978-951-692-721-6.
  5. About the Mark Twain Award Masonic Information Center. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 29.11.2018.
  6. Vonnegut, Kurt: Maaton mies, s. 64. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3672-7.
  7. MT and the Typewriter Twain.lib.virginia.edu. Viitattu 29.11.2018.
  8. Vonnegut, Kurt: A Man Without a Country - Chapter 6, "I Have Been Called a Luddite" Summary & Analysis Bookrags.com. Viitattu 29.11.2018.
  9. Marjo Vilkko, Mark Twain sanoo vihdoin suorat sanat, Helsingin Sanomat 17.11.2010 sivu C 1

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.