Mark Cavendish
Mark Cavendish (s. 21. toukokuuta 1985 Mansaari) on brittiläinen pyöräilijä. Cavendish on kilpaillut rata- ja maantiepyöräilyssä.
Mark Cavendish | |
---|---|
![]() Mark Cavendish |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. toukokuuta 1985 |
Kansalaisuus |
![]() |
Pyöräilijä | |
Lempinimi | Cav |
Pituus | 175 cm |
Paino | 69 kg |
Joukkue | Astana Qazaqstan Team |
Laji | maantie ja rata |
Rooli | ajaja |
Ajajatyyppi | kirimies |
Ura | |
Ammattilaisjoukkue(et) | |
2006 2007 2008–2011 2012 2013–2015 2016–2019 2020 2021−2022 2023– |
Team Sparkasse T-Mobile Team Team HTC-High Road / Team Columbia Team Sky Omega Pharma-Quick Step / Etixx-Quick Step Team Dimension Data Bahrain-McLaren Deceuninck–Quick-Step / Quick-Step Alpha Vinyl Team Astana Qazaqstan Team |
Suurimmat voitot | |
Maantieajon maailmanmestaruus 2011 |
|
Tiedot päivitetty: 7. huhtikuuta 2023 |
|
Aiheesta muualla | |
www.cvndsh.com | |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Miesten pyöräily | |||
Maa: ![]() | |||
![]() | |||
![]() | Rio de Janeiro 2016 | omnium | |
Ratapyöräilyn MM-kilpailut | |||
![]() | Los Angeles 2005 | pariajo | |
![]() | Manchester 2008 | pariajo | |
![]() | Lontoo 2016 | pariajo | |
Maantiepyöräilyn MM-kilpailut | |||
![]() | Kööpenhamina 2011 | maantieajo | |
![]() | Doha 2016 | maantieajo | |
Maa: ![]() | |||
Kansainyhteisön kisat | |||
![]() | Melbourne 2006 | scratch-ajo |
Hän aloitti ammattilaisuransa Team Sparkasse -joukkueessa 2006. Hän osallistui vuoden 2007 Ranskan ympäriajoon T-Mobile-tallin joukkueessa ja edusti samaa tallia, sittemmin nimeltään Team HTC-High Road, vuoteen 2011 saakka. Kaudella 2012 hän kilpaili Team Skyssa ja vuosina 2013–2015 Omega Pharma-Quick Step / Etixx-Quick Step -tallissa. Kausina 2016−2019 hän edusti Dimension Data -tallia, vuonna 2020 Bahrain-McLarenia, vuosina 2021–2022 Deceuninck–Quick-Step / Quick-Step Alpha Vinyl Teamia ja vuodesta 2023 Astana Qazaqstan Teamia.
Cavendish on voittanut ratapyöräilyn maailmanmestaruuden pariajossa yhdessä Rob Haylesin kanssa vuonna 2005 sekä Bradley Wigginsin kanssa 2008 ja 2016. Hän on myös Kansainyhteisön kisojen mestari scratch-ajossa vuodelta 2006 sekä alle 23-vuotiaiden Euroopan mestari pisteajossa vuodelta 2005. Olympialaisissa hän on saavuttanut omniumin hopeaa Rio de Janeirosta 2016.
Maantiepyöräilyssä Cavendish menestyi ensimmäisenä ammattilaisvuonnaan 2006 muun muassa Britannian ympäriajossa, jonka pistekilpailun hän voitti. Kaudella 2007 Cavendish saavutti menestystä voittamalla kaksi etappia Katalonian ympäriajossa. Ranskan ympäriajon hän keskeytti suunnitellusti kilpailun 8. etapilla.
Vuonna 2008 Cavendish voitti Italian ympäriajon neljännen ja 13:nnen etapin massakirin jälkeen. Vuonna 2008 hän voitti Ranskan ympäriajon viidennen, kahdeksannen, kahdennentoista ja kolmannentoista etapin. Vuonna 2009 Cavendish voitti Milano–San Remo -klassikon kukistettuaan loppukirissä Heinrich Hausslerin.
Vuonna 2009 Cavendishistä tuli ensimmäinen brittiläinen ajaja, joka on saanut pitää yllään Italian ympäriajon johtajan maglia rosa -paitaa.[1] Paidan hän sai, kun hänen joukkueensa Columbia-Highroad voitti ensimmäisenä päivänä ajetun joukkueaika-ajon ja Cavendish ylitti maalilinjan joukkueensa ensimmäisenä ajajana. Lisäksi hän voitti kilpailun 9., 11. ja 12. etapin. Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän voitti toisen, kolmannen, kymmenennen, 11., 19. ja 21. etapin.
Vuonna 2010 Cavendish voitti Ranskan ympäriajossa viisi etappia. Hän voitti lisäksi uransa ensimmäiset etapit, kaikkiaan kolme, Espanjan ympäriajossa, jossa voitti myös pistekilpailun. Seuraavana vuonna hän voitti Ranskan ympäriajossa jälleen viisi etappia. Lisäksi hän voitti pistekilpailun. Kööpenhaminan MM-kilpailuissa 2011 hän voitti maantieajon maailmanmestaruuden. Vuonna 2012 hän voitti kolme etappia sekä Italian että Ranskan ympäriajossa. Seuraavana vuonna hän voitti Italian ympäriajossa viisi etappia ja pistekilpailun ja Ranskan ympäriajossa kaksi etappia. Hän voitti yhden etapin Ranskan ympäriajossa 2015. Vuoden 2016 Tour de Francessa hän voitti avausetapin saaden samalla ensimmäisen kerran Ranskan ympäriajon johtajan keltaisen paidan haltuunsa[2]. Hän menetti paidan seuraavan etapin jälkeen, mutta voitti jälleen kolmannen, kuudennen ja neljännentoista etapin. Dohan MM-kilpailuissa 2016 hän sai maantieajossa hopeaa. Hän voitti viiden vuoden tauon jälkeen etappeja, yhteensä neljä, Ranskan ympäriajossa 2021. Hän nousi Eddy Merckxin kanssa eniten etappivoittoja Ranskan ympäriajossa ottaneeksi pyöräilijäksi 34 etappivoitollaan[3] Lisäksi hän voitti pistekilpailun.
Grote Scheldeprijs -klassikon hän on voittanut 2007, 2008 ja 2011 sekä Kuurne–Bryssel–Kuurnen 2012 ja 2015. Maantieajon Britannian-mestaruuden hän on voittanut 2013 ja 2022.
Saavutuksia maantiepyöräilyssä
- 2006
- Britannian ympäriajo, pistekilpailun voitto
- Course de la Solidarité Olympique, 3. etapin voitto
- Grote Scheldeprijs, voitto
- 2007
- Katalonian ympäriajo, 2. ja 6. etapin voitto
- Eneco Tour, sprinttikilpailun ja 2. etapin voitto
- Britannian ympäriajo, piste- ja sprinttikilpailun, prologin sekä 1. etapin voitto
- Dunkerquen neljän päivän ajo, pistekilpailun sekä 3. ja 6. etapin voitto
- Tanskan ympäriajo, pistekilpailun ja 6. etapin voitto
- Circuit Franco-Belge, kokonaiskilpailussa toinen, 3. etapin voitto
- Ster Elektrotoer, 4. etapin voitto
- 2008
- Grote Scheldeprijs, voitto
- Italian ympäriajo, 4. ja 13. etapin voitto, 12. ja 17. etapilla toinen
- Tour de Romandie, prologin voitto
- De Pannen kolmen päivän ajo, 2. ja 3a -etapin voitto
- Ster Elektrotoer, 5. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, 5., 8., 12. ja 13. etapin voitto
- Irlannin ympäriajo, 1., 2. ja 3. etapin voitto
- Tour of Missouri, 1., 2. ja 6. etapin voitto
- 2009
- Qatarin ympäriajo, 4. ja 6. etapin voitto
- Kalifornian ympäriajo, pistekilpailun sekä 4. ja 5. etapin voitto
- Tirreno–Adriatico, 7. etapin voitto
- Milano–San Remo, voitto
- De Pannen kolmen päivän ajo, pistekilpailun sekä 2. ja 3a. etapin voitto
- Italian ympäriajo, 9., 11. ja 12. etapin voitto, 2. etapilla toinen
- Sveitsin ympäriajo, 3. ja 6. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, 2., 3., 10., 11., 19. ja 21. etapin voitto, 5. etapilla kolmas, pistekilpailussa toinen
- Sparkassen Giro Bochum, voitto
- Irlannin ympäriajo, 2. etapin voitto
- Tour of Missouri, 1. etapin voitto
- 2010
- Katalonian ympäriajo, 2. etapin voitto
- Tour de Romandie, 2. etapin voitto
- Kalifornian ympäriajo, 1. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, 5., 6., 11., 18. ja 20. etapin voitto, 13. etapilla toinen, pistekilpailussa toinen
- Espanjan ympäriajo, pistekilpailun sekä 12., 13. ja 18. etapin voitto, 2., 7. ja 21. etapilla toinen, 5. etapilla kolmas
- 2011
- Omanin ympäriajo, 6. etapin voitto
- Grote Scheldeprijs, voitto
- Italian ympäriajo, 10. ja 12. etapin voitto, 2. etapilla toinen
- Ranskan ympäriajo, pistekilpailun sekä 5., 7., 11., 15. ja 21. etapin voitto, 10. etapilla toinen
- London–Surrey Cycle Classic, voitto
- Britannian ympäriajo, 1. etapin voitto
- Maantiepyöräilyn MM-kilpailut, maantieajon kultaa
- 2012
- Qatarin ympäriajo, 3. ja 5. etapin voitto
- Kuurne–Bryssel–Kuurne, voitto
- Tirreno–Adriatico, 2. etapin voitto
- Italian ympäriajo, 2., 5. ja 13. etapin voitto, 18. etapilla toinen, pistekilpailussa toinen
- Ster ZLM Toer, kokonaiskilpailun voitto
- Ranskan ympäriajo, 2., 18. ja 20. etapin voitto
- Tanskan ympäriajo, 6. etapin voitto
- Britannian ympäriajo, 3., 4. ja 8. etapin voitto
- 2013
- Tour de San Luis, 1. etapin voitto
- Qatarin ympäriajo, kokonais- ja pistekilpailun[4]sekä 3., 4., 5. ja 6. etapin voitto
- De Pannen kolmen päivän ajo, 2. etapin voitto
- Grote Scheldeprijs, toinen
- Italian ympäriajo, pistekilpailun sekä 1., 6., 12., 13. ja 21. etapin voitto
- Maantieajon Britannian-mestaruus
- Ranskan ympäriajo, pistekilpailussa toinen, 5. ja 13. etapin voitto, 12. etapilla toinen, 10. ja 21. etapilla kolmas
- Tanskan ympäriajo, 6. etapin voitto
- Britannian ympäriajo, 4., 7. ja 8. etapin voitto
- 2014
- Volta ao Algarve, 5. etapin voitto
- Tirreno–Adriatico, 6. etapin voitto
- Milano – San Remo, viides
- Turkin ympäriajo, pistekilpailun[5] sekä 1., 2., 4. ja 8. etapin voitto
- Kalifornian ympäriajo, 1. ja 8. etapin voitto
- Sveitsin ympäriajo, 4. etapin voitto
- Tour du Poitou-Charentes, pistekilpailun sekä 1. ja 2. etapin voitto
- 2015
- Tour de San Luis, 7. etapin voitto
- Dubai Tour, kokonais- ja pistekilpailun sekä 1. etapin voitto
- Clásica de Almería, voitto
- Kuurne–Bryssel–Kuurne, voitto
- Turkin ympäriajo, pistekilpailun sekä 1., 2. ja 7. etapin voitto
- Kalifornian ympäriajo, pistekilpailun sekä 1., 2., 5. ja 8. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, 7. etapin voitto, 5. etapilla kolmas
- 2016
- Qatarin ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 1. etapin voitto
- Grote Scheldeprijs, toinen
- Kroatian ympäriajo, 2. etapin voitto
- Kalifornian ympäriajo, 8. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, 1., 3., 6. ja 14. etapin voitto
- Pariisi–Tours, kuudes
- Maantiepyöräilyn MM-kilpailut, maantieajon hopeaa
- Abu Dhabi Tour, pistekilpailun sekä 2. ja 4. etapin voitto
- 2017
- Abu Dhabi Tour, pistekilpailun ja 1. etapin voitto
- 2021
- Scheldeprijs, kolmas
- Turkin ympäriajo, 2., 3., 4. ja 8. etapin voitto
- Belgian ympäriajo, 5. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, pistekilpailun sekä 4., 6., 10. ja 13. etapin voitto, 21. etapilla kolmas
- Sparkassen Münsterland Giro, voitto
- 2022
- Tour of Oman, 2. etapin voitto
- UAE Tour, 2. etapin voitto
- Milano–Torino, voitto
- Italian ympäriajo, pistekilpailussa kolmas, 3. etapin voitto, 6. ja 13. etapilla kolmas
- Maantieajon Britannian-mestaruus
- 2023
- Scheldeprijs, kolmas
Lähteet
- Mark Cavendish Trap–Friis-tietokannassa (englanniksi)
- Mark Cavendish Cycling Archives -tietokannassa (englanniksi)
- Mark Cavensish Pro Cycling Stats -sivustolla (englanniksi)
Viitteet
- Cavendish nabs historic Giro lead 9.5.2009. BBC. Viitattu 10.5.2009. (englanniksi)
- Cavendish voitti avausetapin Ranskan ympäriajossa ilkka.fi. 2.7.2016. Viitattu 3.7.2016.
- Mark Cavendish equals Merckx’s record with 34th Tour de France stage win theguardian.com. 9.4.2021. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
- Points classification cyclingnews.com. 8.2.2013. Viitattu 8.2.2013. (englanniksi)
- Points classification cyclingnews.com. 5.5.2014. Viitattu 5.5.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- kotisivut (englanniksi)
1927 Alfredo Binda • 1928–1929 Georges Ronsse • 1930 Alfredo Binda • 1931 Learco Guerra • 1932 Alfredo Binda • 1933 Georges Speicher • 1934 Karel Kaers • 1935 Jean Aerts • 1936 Antonin Magne • 1937 Eloi Meulenberg • 1938 Marcel Kint • 1946 Hans Knecht • 1947 Theo Middelkamp • 1948 Briek Schotte • 1949 Rik Van Steenbergen • 1950 Briek Schotte • 1951 Ferdi Kübler • 1952 Heinz Müller • 1953 Fausto Coppi • 1954 Louison Bobet • 1955 Stan Ockers • 1956–1957 Rik Van Steenbergen • 1958 Ercole Baldini • 1959 André Darrigade • 1960–1961 Rik van Looy • 1962 Jean Stablinski • 1963 Benoni Beheyt • 1964 Jan Janssen • 1965 Tom Simpson • 1966 Rudi Altig • 1967 Eddy Merckx • 1968 Vittorio Adorni • 1969 Harm Ottenbros • 1970 Jean-Pierre Monseré • 1971 Eddy Merckx • 1972 Marino Basso • 1973 Felice Gimondi • 1974 Eddy Merckx • 1975 Hennie Kuiper • 1976 Freddy Maertens • 1977 Francesco Moser • 1978 Gerrie Knetemann • 1979 Jan Raas • 1980 Bernard Hinault • 1981 Freddy Maertens • 1982 Giuseppe Saronni • 1983 Greg LeMond • 1984 Claude Criquielion • 1985 Joop Zoetemelk • 1986 Moreno Argentin • 1987 Stephen Roche • 1988 Maurizio Fondriest • 1989 Greg LeMond • 1990 Rudy Dhaenens • 1991–1992 Gianni Bugno • 1993 Lance Armstrong • 1994 Luc Leblanc • 1995 Abraham Olano • 1996 Johan Museeuw • 1997 Laurent Brochard • 1998 Oscar Camenzind • 1999 Óscar Freire • 2000 Romāns Vainšteins • 2001 Óscar Freire • 2002 Mario Cipollini • 2003 Igor Astarloa • 2004 Óscar Freire • 2005 Tom Boonen • 2006–2007 Paolo Bettini • 2008 Alessandro Ballan • 2009 Cadel Evans • 2010 Thor Hushovd • 2011 Mark Cavendish • 2012 Philippe Gilbert • 2013 Rui Costa • 2014 Michał Kwiatkowski • 2015–2017 Peter Sagan • 2018 Alejandro Valverde • 2019 Mads Pedersen • 2020–2021 Julian Alaphilippe • 2022 Remco Evenepoel |