Marjorie Rambeau

Marjorie Rambeau (15. heinäkuuta 1889 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat6. heinäkuuta 1970 Palm Springs, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä. Hän aloitti uransa jo 12-vuotiaana sanfranciscolaisessa teatterissa ja näytteli vuosina 1914–1926 Broadwayllä. Rambeau esiintyi noin 50 elokuvassa ja oli kahdesti ehdokkaana parhaan naissivuosan Oscar-palkintoon.

Marjorie Rambeau
Henkilötiedot
Syntynyt15. heinäkuuta 1889
San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat
Kuollut6. heinäkuuta 1970 (80 vuotta)
Palm Springs, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena 1901–1957
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Nuoruus

Marjorie Rambeau syntyi San Franciscossa 1889. Hänen isänsä Marcel Rambeau oli liikemies ja äitinsä Lilian Rambeau Yhdysvaltain länsiosien ensimmäisiä naislääkäreitä.[1]

Marjorie lähti äitinsä kanssa Nomen kultaryntäyksen aikoihin 1899 Alaskaan, mihin Lilian Rambeau perusti klinikan kullankaivajille, kauppiaille ja eskimoille. Yritys kuitenkin epäonnistui, sillä Nomessa ei luotettu vielä naislääkäriin.[1]

Ura

Ensimmäiset vuodet teatteriseurueissa

San Franciscossa Marjorie laitettiin tanssikouluun, koska hänen äitinsä halusi kömpelön tyttärensä liikkuvan sulokkaammin. Teatterituottaja näki Marjorien koulussa ja päätti antaa tytölle mahdollisuuden teatterissa. Marjorie oli 12-vuotias, kun hän näytteli ensimmäisen kerran sanfranciscolaisessa teatteriesityksessä.[1]

Marjorie Rambeau näytteli usean vuoden San Franciscon lisäksi Los Angelesin, Seattlen, Portlandin ja Vancouverin repertuaariteattereissa.[1] Thornen–Southardin seurueen mukana hän tuli kesäkuun 1906 puolivälissä Dawson Cityyn. Rambeau jäi kuitenkin Yukoniin, kun suurin osa seurueesta lähti paluumatkalle heinäkuussa. Hän esiintyi erilaisissa tuotannoissa ja opetti paikallisia amatöörinäyttelijöitä syksyn 1906 ja talven 1906–1907.[2]

Broadwayn-aika

Rambeaun ensimmäinen esiintyminen New Yorkissa tapahtui vuonna 1913 Fifth Avenue Theatressa näytelmässä Kick In. Se teki hänestä tähden, minkä ansiosta hän pääsi useisiin muihinkin tuotantoihin. Rambeau näytteli muun muassa näytelmissä The Goldfish, The Fortune Teller, Miten haluatte, The Road Together ja Cheating Cheaters.[1] Hän oli mukana kaikkiaan 14:ssä Broadway-tuotannossa vuosien 1914–1926 välillä.[3]

Keskittyminen elokuviin

Rambeaun viimeisen Broadway-näytelmän Just Lifen esittäminen loppui marraskuussa 1926. Sen jälkeen hänellä oli monia päärooleja kalifornialaisissa teatteriseurueissa. Hän siirtyi entistä vahvemmin myös elokuvien pariin, sillä hän teki Hollywoodissa syyskuun 1930 ja tammikuun 1932 välisenä aikana 14 elokuvaa. Niihin kuuluivat muun muassa Satamakahvilan salaisuus (1930) ja The Easiest Way (1931). Tammikuun 1932 alussa Rambeau ilmoitti jäävänsä eläkkeelle.[4]

Rambeau oli ollut eläkkeellä vain noin vuoden, kun Paramount Pictures ilmoitti tehneensä sopimuksen hänen kanssaan. Rambeau palasi joulukuussa 1932 Los Angelesiin kuvaamaan Strictly Personal -elokuvaa.[5]

Rambeau esiintyi urallaan noin 50 elokuvassa.[6] Nuoruudessaan hän näytteli kauniina tummana naisena usein romanttisissa päärooleissa, mutta vanhemmiten hän siirtyi monipuolisempiin rooleihin.[1]

Rambeau elokuvan Aavikon salaisuus (1940) mainosvideolla.

Rambeau oli kahdesti ehdokkaana Oscar-palkintoon. Ensimmäisen ehdokkuutensa parhaasta naissivuosasta hän sai vuonna 1941 elokuvasta Kapea polku ja toisen vuonna 1954 elokuvasta En unohda sinua koskaan.[7] Muita hänen merkittävimpiä elokuviaan ovat Oklahoman musta kulta, Kippari-Annie astuu laivaan, Palooka, Tupakkatie, Broadway keskiyön jälkeen, Muistojen lahti ja Tuhatkasvoinen mies.[1]

Yksityiselämä

Rambeau oli kolmasti naimisissa.[1] Hänen ensimmäinen miehensä Willard Mack oli näyttelijä ja näytelmäkirjailija, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1912.[8] Rambeau haki avioeroa vuonna 1917 ja syytti miestään sopimattomasta käytöksestä erään naisen kanssa. Rambeaun toinen mies oli näyttelijä Hugh Dillman, jonka kanssa hän oli naimisissa 1919–1923, ja kolmas mies eläköitynyt liikemies Francis A. Gudger.[4] Gudgerin ja Rambeaun liitto kesti Gudgerin kuolemaan 1967 asti eli yhteensä 45 vuotta.[7]

Marjorie Rambeau kuoli vuonna 1970 kotonaan Palm Springsissä. Hänet on haudattu miehensä kanssa pienelle Desert Memorial Parkin hautausmaalle, jossa lepää monia julkisuuden henkilöitä.[7]

Valikoitu filmografia

  • Her Man (1930)
  • Satamakahvilan salaisuus (Min and Bill, 1930)
  • Laughing Sinners (1931)
  • Inspiraatio (Inspiration, 1931)
  • Suuteleminen on sallittu (Strangers May Kiss, 1931)
  • Salaperäinen kerho (The Secret Six, 1931)
  • Ihmisen linna (Man’s Castle, 1933)
  • Palooka (1934)
  • Under Pressure (1935)
  • First Lady (1937)
  • Ilo irti elämästä (Merrily We Live, 1938)
  • Woman Against Woman (1938)
  • Kun sateet tulivat (The Rains Came, 1939)
  • Heaven With A Barbed Wire Fence (1939)
  • Santa Fe Marshal (1940)
  • Kapea polku (Primrose Path, 1940)
  • Kippari-Annie astuu laivaan (Tugboat Annie Sails Again, 1940)
  • Tupakkatie (Tobacco Road, 1941)
  • So Ends Our Night (1941)
  • Oklahoman musta kulta (In Old Oklahoma, 1943)
  • Salome, tanssijatar (Salome, Where She Danced, 1945)
  • Jerichon muurit (The Walls of Jericho, 1948)
  • Pelikuningas (Any Number Can Play, 1949)
  • Henkensä hinnalla (Abandoned, 1949)
  • En unohda sinua koskaan (Torch Song, 1953)
  • Bad for Each Other (1953)
  • Ikuinen naisellisuus (Forever Female, 1953)
  • Mieheni Peter (A Man Called Peter, 1955)
  • Tuhatkasvoinen mies (Man of a Thousand Faces, 1957)

Lähteet [9][10]

Broadway-näytelmät

  • So Much for So Much (joulukuu 1914)
  • Sadie Love (marraskuu 1915 – helmikuu 1916)
  • Cheating Cheaters (elokuu 1916 – huhtikuu 1917)
  • Eyes of Youth (elokuu 1917 – elokuu 1918)
  • Where Poppies Bloom (elokuu 1918 – marraskuu 1918)
  • The Fortune Teller (helmikuu 1919 – huhtikuu 1919)
  • The Unknown Woman (marraskuu 1919 – tammikuu 1920)
  • Daddy’s Gone A-Hunting (elokuu 1921 – tammikuu 1922)
  • The Goldfish (huhtikuu 1922 – kesäkuu 1922)
  • Miten haluatte (As You Like It, huhtikuu 1923)
  • The Road Together (tammikuu 1924)
  • The Valley of Content (tammikuu 1925 – helmikuu 1925)
  • Antonia (lokakuu 1925 – joulukuu 1925)
  • The Night Duel (helmikuu 1926 – maaliskuu 1926)
  • Just Life (syyskuu 1926 – marraskuu 1926)

Lähde[3]

Lähteet

  • Nissen, Axel: Accustomed to Her Face. Jefferson, North Carolina: McFarland & Company, Inc, 2016. ISBN 978-0-7864-9732-4. Google-kirjat (viitattu 17.4.2018).

Viitteet

  1. Marjorie Rambeau Dies at 80; Broadway and Screen Actress NY Times Archives. 1970. The New York Times Company. Viitattu 17.4.2018. (englanniksi)
  2. Gates, Michael: This famous actress had an extended run in the Klondike Yukon News. 2.8.2013. Yukon News and Black Press Group Ltd. Viitattu 17.4.2018. (englanniksi)
  3. Marjorie Rambeau Internet Broadway Database. The Broadway League. Viitattu 29.7.2018. (englanniksi)
  4. Nissen, s. 170.
  5. Nissen, s. 171.
  6. Nissen, s. 174.
  7. Nissen, s. 175.
  8. Nissen, s. 168.
  9. Marjorie Rambeau Internet Movie Database. IMDb.com, Inc. Viitattu 29.7.2018. (englanniksi)
  10. Marjorie Rambeau Rotten Tomatoes. Fandango Viitattu = 29.7.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.