Marjaniemi
Marjaniemi (ruots. Marudd) on Helsingin 45. kaupunginosaan eli Vartiokylään kuuluva merellinen ja pientalovaltainen osa-alue Itä-Helsingissä.
Marjaniemi | |
---|---|
Marudd | |
Kaupungin kartta, jossa Marjaniemi korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Itäinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 455 |
Pinta-ala | 1,02 km² |
Väkiluku | 1 989 ()[1] |
Väestötiheys | 1925 as./km² |
Osa-alueet | on itse osa-alue Vartiokylän peruspiirissä |
Postinumero(t) | 00930, 00931 |
Lähialueet | Roihuvuori, Itäkeskus, Puotila, Meri-Rastila |
Marjaniemi sijaitsee Strömsinlahden ja Vartiokylänlahden rannalla, Itäkeskuksen eteläpuolella. Marjaniemen rannan edustalla sijaitsevat Iso Koivusaari sekä pienemmät Pieni Koivusaari, Syvännesaari, Harjakari ja Härkäsaari luetaan myös Marjaniemen osa-alueeseen.
Asukkaita Marjaniemessä on 1964 (1.1.2005); työpaikkoja alue tarjosi 257:lle (31.12.2003).lähde? Marjaniemeläiset maksoivat tuloveroja vuodessa keskimäärin 33 621 euroa taloutta kohti.[2]
Marjaniemen lähialueita ovat pohjoispuolella sijaitsevan Itäkeskuksen ohella Roihuvuori lännessä, Puotila koillisessa sekä Tammisalon, Vartiosaaren ja Vuosaaren Meri-Rastilan osa-alueet merenlahden toisella puolella.
Marjaniemen länsiosissa on uimaranta (Kivalontien vierellä). Marjaniemessä toimii kaksi pursiseuraa (Marjaniemen purjehtijat ja Marjaniemen venekerho), sekä melontaseura (Marjaniemen melojat).
Historia ja nimen alkuperä
Marjaniemi on ollut Vartiokylään kuuluvan osa-alueen virallisena nimenä vuodesta 1959 lähtien. Nimi on ollut yleisesti käytössä vuodesta 1925, jolloin perustettiin Oy Marjaniemen Huvilayhdyskunta – Marudds Villasamhälle Ab. Nimen lähtökohtana on jo vuoden 1751 kartassa esiintyvä paikannimi Marängen, josta suomenkielisen nimen alkuosa Marja on äänteellinen mukaelma. Ruotsin kielen sana mar tarkoittaa 'märkää rantaniittyä, vesijättömaata'. Marjaniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa osana Vartiokylää.[3]
Marjaniemi oli 1900-luvun alkupuolella kesähuvila-aluetta, ja sitä käytettiin kieltolain aikana pirtun salakuljetuksen tukikohtana.lähde?
Liikenneyhteydet
Bussi 98 tarjoaa liityntäyhteyden Rastilan sekä Itäkeskuksen metroasemalle. Öisin Marjaniemen kautta ajaa bussi 95N rettiä Rautatientori–Tammisalo–Marjaniemi–Mellunmäki–Länsimäki.
Myös Tulisuontietä pitkin kulkee bussi 82: Herttoniemen metroasema-Roihuvuori-Itäkeskuksen metroasema.
Populaarikulttuurissa
J. Karjalainen Electric Sauna-yhtye julkaisi vuonna 2001 albumin Marjaniemessä, joka sisälsi singlen "Verinen mies". Laulu kuvailee tarinankertojan jännittäviä lapsuudenkokemuksia Marjaniemestä.
Katso myös
Lähteet
- Helsinki alueittain 2011 Vartiokylä s173. (PDF)
- Helsinki alueittain (2005). Vartiokylän peruspiiri. (PDF)
- Veneilijän opas (Helsinki). (PDF)
Viitteet
- http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2010. ISSN 1455-7231 (painettu), ISSN 1796-721X (verkossa). Tilaston verkkoversio (viitattu 8.7.2013).
- Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 209. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marjaniemi Wikimedia Commonsissa
- Marjaniemi-Seura ry
- Hirvonen, Maija (toim.): Hevoshaasta Helsingin helmeksi : Marjaniemi 1920-1990. Helsinki: Marjaniemi-seura, 1991. ISBN 952-90-2257-3.
- Leino, Väinö: Marjaniemen huvilayhdyskunta : muistelmia sen synnystä ja kehityksestä aina Helsingin kaupungin liittämiseen saakka. Helsinki: Tekijä, 1952.
- Strang, Jan: ”Marjaniemen saaret”, Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia, s. 234–244. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2016. ISBN 978-951-98135-2-3.