Marjalanniemi

Marjalanniemi tai Marjolanniemi (v:sta 1948 ven. Марьино, Marjino)[1] on kylä Norsjoen maalaiskunnan eteläosassa Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Suomelle kuuluessaan Marjalanniemi oli osa Käkisalmen maalaiskuntaa.

Marjalanniemi sijaitsee Vuoksen pohjoisessa laskuhaarassa olevan Käkisalmenselän kaakkoisrannalla noin kymmenen kilometriä Käkisalmen kaupungista etelään. Marjalanniemen naapurikyliä olivat pohjoisessa Käkisalmenselän toisella puolella Hirvisaari, koillisessa Sakkali, idässä Pyhäjärven kunnan puolella Valkeamäen kylä, etelässä Räisälän puolella Myllypelto ja lännessä Lumilahden toisella puolella Räisälään kuulunut Särkisalo.[2] Sakkalin rajan tuntumassa virtaa Kokkaroja.[3] Nimestään huolimatta suurin osa Marjalanniemeä ei sijainnut niemellä, vaan aivan kylän pohjoisimmassa osassa oli pieni Vuokseen työntyvä niemi.[3] Niemen itäpuolella oli Kalmistosaari.[3]

Väestö ja elinkeinot

Vuonna 1920 Marjalanniemessä oli 180 asukasta.[4] Vuonna 1939 asukkaita oli puolestaan 185.[3] Marjalanniemen asutus oli keskittynyt kylän länsiosaan Norsjoelta Myllypeltoon kulkevan maantien länsipuolelle.[3] [2] Kyläaukean jakaa kahtia kylän halki kulkeva Marjalanniemenharju. Jonkin verran asutusta oli myös kylän metsäisessä itäosassa Kiviharjun itäpuolella. Myös nykyisin kylän asutus on keskittynyt samoille alueille.[1]

Ennen talvisotaa Marjalanniemi oli pääasiassa maatalousvaltainen kylä. Näpinlahden, Sakkalin ja Marjalanniemen kylien yhteinen kansakoulu sijaitsi Sakkalin kylässä ja se oli aloittanut toimintansa vuonna 1910. Marjalanniemessä aloitti koulun alaosasto vuonna 1929.[5] Hiitola–Rautu-rata kulkee kylän halki. Vuonna 1939 rataosalle avattiin Marjalanniemen seisake. Tätä ennen marjalanniemeläiset olivat käyttäneet Näpinlahden seisaketta tai Myllypellon asemaa.[3]

Historia

Talvisodan alussa kylästä evakuoitiin alaikäiset lapset äiteineen. Muu väestö evakuoitiin rauhan tultua, kun selvisi että Käkisalmen maalaiskunta kuului luovutettaviin alueisiin. Jatkosodan aikana asukkaita palasi koteihinsa, mutta uusi evakuointi oli edessä vuonna 1944.

Lähteet

  • Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia, s. 934-940. Lahti: Käki-säätiö, 1959.

Viitteet

  1. Karjalan kannas, historia ja nykyaika, 1938-2001 1:200 000. Pietari: ZAO Karta Ltd, 2001.
  2. Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 141. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2.
  3. Kuujo 1959, s. 943
  4. Kuujo 1959, s. 898
  5. Kuujo 1959, s. 888
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.