Marja-Riitta Taskinen

Marja-Riitta Taskinen (o.s. Vesenne, s. 4. kesäkuuta 1940 Jämsä) on suomalainen lääkäri, ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri (emerita) ja Helsingin yliopiston sisätautiopin emeritaprofessori.[1][2][3] Hänet luetaan maailman johtaviin valtimoterveyden tutkijoihin. [4] Hän on tuonut esille useiden ruoka-aineiden kuten fruktoosin ja voin haitallisia terveysvaikutuksia.[5][6]

Marja-Riitta Taskinen
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1940
Jämsä
Kansalaisuus Suomi
Ammatti sisätautiopin emeritaprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (LL 1967, LKT 1970)
Instituutti HYKS, Helsingin yliopisto
Palkinnot SL R1, monia palkintoja, mm. Knud Lundbaek -palkinto (1992), Novo Nordisk Award (1996), The Castelli Pedroli -palkinto (1996), Hippokrates-palkinto (Kreikka, 2000), Claude Bernard Award (EASD, 2002), Outstanding Foreign Investigator Award (Japani 2002), Edwin Bierman -palkinto (2004), Esko A. Nikkilän palkinto (2006), Novartiksen diabetespalkinto (2006), Sydäntutkimuksen suurpalkinto (2011), Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto (2012)

Vesenne tuli ylioppilaaksi Viherlaakson yhteiskoulusta 1958. Taskinen valmistui Helsingin yliopistosta lääkäriksi ja lääketieteen tohtoriksi (LL 1966, LKT 1970) sekä sisätautien erikoislääkäriksi (1973).[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa Helsingin yliopistolle (1969) oli otsikoitu Effect of free fatty acids and exogenous triglycerides upon the action and secretion of insulin.[7] Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston dosentiksi 1978.[1]

Taskinen toimi Helsingin yliopiston apulaisopettajana (1975–1981), jona aikana hän oli vieraileva tutkija Yhdysvalloissa Cincinnatin yliopistossa (1978–1979). Hän toimi HYKSin apulaisylilääkärinä 1982–1983 ja Helsingin yliopiston apulaisprofessorina (1983–1991). Hän oli apulaisprofessuurinsa aikana yhdysvaltalaisen National Institutes of Healthin (NIH, Phoenix) vieraileva professori. Taskinen toimi ylilääkärinä (HYKS/HUS) vuodesta 1991. Hän oli Helsingin ja Göteborgin yliopistojen pohjoismainen professori (2000–2005).[1]

Taskinen on tuottelias tutkija. Hän oli yksin tai yhdessä työtoveriensa kanssa vuoteen 2007 mennessä laatinut jo yli 400 tieteellistä artikkelia, katsausta tai oppikirjan kappaletta sisätaudeista.[1] Sittemmin tutkimustyö ja tuotanto on jatkunut, myös emeritaprofessorina.[3]

Taskinen on saanut työstään suuren määrän palkintoja ja muita tunnustuksia.[1] Suomalaisen tiedeakatemian jäsen Taskinen on ollut vuodesta 2002.[2] Hän on Göteborgin yliopiston lääketieteen kunniatohtori.[1]

Lähteet
  1. Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 7 huhtikuuta 2019), s. 730
  2. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 7.4.2019.
  3. Arkistoitu kopioMarja-Riitta Taskinen Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimusportaali, tuhat.helsinki.fi. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019. (englanniksi)
  4. Marja-Riitta Taskinen saa Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon Lääkärilehti, laakarilehti.fi. 5.1.2012. Viitattu 7.4.2019.
  5. Katja Solla: Lisättyä fruktoosia on vaikea välttää yle.fi. 7.11.2013. Viitattu 7.4.2019.
  6. ”Seuraukset nähdään 10 vuoden kuluttua” iltalehti.fi. 5.1.2012. Viitattu 7.4.2019.
  7. Marja-Riitta Taskinen: Effect of free fatty acids and exogenous triglycerides upon the action and secretion of insulin (PhD thesis/ Univ. of Helsinki) 1969. Helsingin yliopisto (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 7.4.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.