Mariupol

Mariupol (ukr. Маріу́поль, ven. Мариу́поль, kreik. Μαριούπολις) on Kaakkois-Ukrainassa Asovanmeren rannalla sijaitseva teollisuus- ja satamakaupunki.[2][3][4][5] Hallinnollisesti Mariupol kuuluu Donetskin alueeseen ja historiallisesti Donetsin laakioon. Kaupungissa asuu sen syntyhistorian seurauksena kreikkalaisyhteisö.

Mariupol
(Маріуполь)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Mariupol

Koordinaatit: 47.0970°N, 37.5414°E

Valtio Ukraina
Alue Donetskin alue
Perustettu 1734
Laajennettu 1778
Hallinto
  Pormestari Juri Hotlubei
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 166 km²
Väkiluku (2022)  ([1]) 425 681
Aikavyöhyke UTC+2
  Kesäaika UTC+3
Suuntanumero(t) +380 629









Mariupol on Ukrainan 10. suurin kaupunki, jonka väkiluvuksi arvioitiin vuoden 2022 alussa 425 681 henkeä.[1]

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022 Mariupol joutui saarroksiin ja siviilit jäivät loukkuun.[6] Raskaiden taisteluiden aikana suuri osa kaupungista tuhottiin.[3] Ainakin osaa väestöstä estettiin evakuoitumasta Ukrainan hallituksen valvomille alueille. Sen sijaan väestöä siirrettiin Venäjälle, osa pakoitettuna erilaisten suodatusleirien kautta ja syrjäisiin osiin Venäjää.

Historia

Vuonna 1734 Asovanmeren rannalle, Kalmius- ja Kaltšykjokien suulle perustettiin linnoitus.[7][8] Tämän ympärille kehittyi Kalmiuksen asutus. Vuonna 1778 asutuksen länsireunalle rakennettiin Pavlovskin kaupunki Krimiltä karkotetuille kreikkalaisille (Pontoksen kreikkalaisen kulttuuripiirin osa). Vuonna 1780 kaupunki nimettiin Mariupoliksi.[7] Vuodesta 1807 lähtien se kuului Venäjän keisarikunnan ukrainalaisvaltaisen Jekaterinoslavin kuvernementin alueeseen. Vuonna 1874 Mariupolista tuli kuvernementin kihlakuntakaupunki (se oli ollut vastaavassa asemassa jo 1700-luvun lopulla Jekaterinoslavin käskynhaltijakunnassa), jossa oli vuonna 1897 jo 31 116 asukasta.[9][10]

Mariupolin asukasluku pieneni Venäjän sisällissodan aikana, mutta se toipui sitä seuranneina vuosina osana Neuvostoliittoa. Sen terästehtaille saapui uusia työläisiä ja holodomorin aikana 1930-luvun alussa uusia muuttajia tuli myös pakoon maaseudun nälänhätää. Kaupunki kärsi huomattavia tuhoja toisen maailmansodan aikana. Maailmansodan jälkeen toteutettiin kuitenkin jälleenrakennusta, mikä johti paikallisen teollisuuden ja kaupungin asukasluvun nopeaan kasvuun.[11] Vuosina 1948–1989 kaupungin nimi oli Ždanov (Жда́нов) siellä syntyneen Andrei Ždanovin kunniaksi.[7]

Itä-Ukrainan sodan puhjetessa vuonna 2014 kaupungin valtasivat Itä-Ukrainan kapinalliset, jotka julistivat sen olevan osa niin sanottua Donetskin kansantasavaltaa. Ukrainalaiset valtasivat sen kuitenkin takaisin saman vuoden kesäkuussa. Mariupolista tuli kapinallisten valtaamasta Donetskista evakuoidun Donetskin alueen ukrainalaisen hallinnon keskus.[11] Myöhemmin se on ollut ukrainalaisjoukkojen, ja aluepuolustuspataljoona Azovin hallinnassa. Kaupungin itäpuolella sijaitsevaan Novoazovskiin oli ukrainalaislähteiden mukaan hyökännyt tunnustuksettomia venäläisiä sotajoukkoja panssareineen, jolloin sadat mariupolilaiset olivat ryhtyneet kaivamaan taisteluhautoja kaupungin puolustusta tehostaakseen.[12] 5. syyskuuta 2014 aselevon jälkeen kaupungin puolustusta organisoitiin uudelleen perustamalla vapaaehtoisista kaupunkilaisista aluepuolustuspataljoona Azoville rinnakkainen aluepuolustuspataljoona Mariupol sekä itsepuolustusjoukot vartioimaan miliisin kanssa tärkeitä kohteita, kuten Mariupolin rautatieasemaa ja kemian tehtaita.[13] Mariupolin seutua tulitettiin tulitauosta huolimatta myös 6. syyskuuta 2014, Ukrainan ulkoministeriön mukaan "Venäjältä laukaistuilla" Grad-raketinheittimillä. Yksi asukkaista kuoli tulituksen seurauksena.[14][15]

Tammikuussa 2015 Venäjän tukeman niin sanotun Donetskin kansantasavallan taistelijat tulittivat Mariupolin keskustaa Grad-raketinheittimillä, jolloin yli 30 siviiliä sai surmansa ja yli 100 haavoittui, sekä useita rakennuksia syttyi palamaan. YK:n Turvallisuusneuvoston 15 jäsenmaata yrittivät sopia yhteistä päätöslauselmaa, jossa olisi tuomittu Mariupoliin tehty raketti-isku, mutta se vesittyi Venäjän vastustukseen.[16]

Mariupolin piiritys 2022

Pääartikkeli: Mariupolin piiritys

Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 sen joukot etenivät noin viikossa Mariupolin edustalle ja piirittivät sen. Kaupunki tuhoutui lähes kokonaan tulituksessa ja pommituksissa, siviilejä kuoli ja ihmisiltä alkoi loppua ruoka ja vesi.[17][18] 19. maaliskuuta 2022 mennessä arviolta 300 000 asukasta oli edelleen jumissa piiritetyssä kaupungissa ilman sähköä, lämmitystä ja juoksevaa vettä. Kaupungin sanottiin tuhoutuneen. Osan asukkaista venäläiset ovat vieneet väkisin Venäjälle.[19][20] Kaduilla makaa ammuttuja siviilejä.[21] Liettualainen dokumenttiohjaaja Mantas Kvedaravičius oli dokumentoimassa alueen tapahtumia, mutta hän on tiettävästi kuollut pommituksissa lauantaina 2. huhtikuuta 2022.[22]

Väestö

Mariupolin asukasluku oli vuoden 2022 alussa Ukrainan tilastokeskuksen arvion mukaan 425 681 henkeä.[1] Kaupungin asukasluku on laskenut sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Laskun pääsyitä ovat väestön ikääntyminen ja taloudelliset vaikeudet.[11]

Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan asukkaista 48,7 % mielsi itsensä etnisiksi ukrainalaisiksi. 44,4 % oli etnisiä venäläisiä, 4,3 % kreikkalaisia ja 0,8 prosenttia valkovenäläisiä.[2] Ukrainalaisten suhteellinen osuus on kasvanut. Kreikkalaisten ja juutalaisten määrä on laskenut.[11]

Kaupungin historiallinen valtakieli on ollut venäjä. Ukrainaa on opetettu pääkielenä osassa kaupungin kouluista Ukrainan itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 2020 kaupungissa oli 20 kirkkoa. Niistä 7 oli Moskovan ja 4 Kiovan patriarkaatin alaisia. Protestanttisia kirkkoja oli 4. Kirkkojen lisäksi kaupungissa on yksi moskeija.[11]

Asukasluvun kehitys

Vuosi 1782
[2]
1890
[2]
1897
[23][9]
1923
[23]
1926
[23]
1931
[24]
1939
[23]
1941
[2]
1959
[25]
1970
[26]
1979
[27]
1989
[28]
2001
[2]
2014
(arvio)[29]
2022
(arvio) [1]
Väkiluku &&&&&&&&&&&02948.&&&&002 948 &&&&&&&&&&019000.&&&&0019 000+ &&&&&&&&&&031116.&&&&0031 116 &&&&&&&&&&028707.&&&&0028 707 &&&&&&&&&&040825.&&&&0040 825 &&&&&&&&&&092555.&&&&0092 555 &&&&&&&&&0221529.&&&&00221 529 &&&&&&&&&0241100.&&&&00241 100 &&&&&&&&&0283570.&&&&00283 570 &&&&&&&&&0416927.&&&&00416 927 &&&&&&&&&0502581.&&&&00502 581 &&&&&&&&&0518933.&&&&00518 933 &&&&&&&&&0492176.&&&&00492 176 &&&&&&&&&0458533.&&&&00458 533 &&&&&&&&&0425681.&&&&00425 681

Talous

Mariupolissa on rauta-, teräs-, konepaja- ja kemian teollisuutta, kevyttä teollisuutta, kalastusta. Teollisuuden päästöjen seurauksena kaupungin ilmanlaatu tunnettiin huonoksi.[7] Kaupungissa on kaksi terästehdasta, joiden tuotteita viedään Ukrainasta myös ulkomaille. Mariupolin teollisuusalue tuottaa noin 38 % Donetskin alueen viennistä ja koko Ukrainan viennistä noin 7 %.lähde?

Mariupolin satama on eräs Ukrainan suurimpia.[7][30] Sinne saapuu myös rautatie.[31] Satama on Ukrainan suurin Odessan sataman jälkeen.[11] Kaupungin länsiosissa on kansainvälinen lentoasema[8], joka on ollut suljettu vuodesta 2014.[11] Kaupunki on ollut Venäjän miehitysjoukkojen hallinnassa toukokuusta 2022 lähtien.

Kaupunki oli myös lomakeskus kylpylöineen. Osa seuraavista rakennuksista on tuhottu. Oheiset kuvat on otettu ennen sotaa; sittemmin venäläiset ovat purkaneet esimerkiksi lukuisia siviilejä tappaneessa pommituksessaan vaurioituneen sotarikosnäyttämön, Donetskin alueen draamateatterin.

Lähteet

  1. Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. Р. І. Саєнко, Т. Б. Головко: Mariupol (Маріуполь) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2018. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
  3. Ihor Stebelsky: Mariupol Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 2022 (updated). Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
  4. Mariupol (Маріуполь) (ISBN 5-88500-012-3) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 324. 1990. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
  5. Oleg. H. Bažan: Mariupol (Маріуполь) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 6: Ла-Мів, s.509; history.org.ua. 2007. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
  6. Siviilit yhä loukussa Mariupolissa: ”Onnistuminen vaatisi, että Venäjä ei käyttäisi käytäviä propagandaan” Suomenkuvalehti.fi. 7.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  7. Mariupol (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja toinen teos 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.3.2014. (venäjäksi)
  8. Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Jekaterinoslavskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Jekaterinoslavin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  10. Katerynoslav gubernia Encyclopedia of Ukraine, vol. 2. 1988. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 8.9.2014. (englanniksi)
  11. Ihor Stebelsky: Mariupol Internet Encyclopedia of Ukraine. Canadian Institute of Ukrainian Studies. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  12. Residents of Mariupol get ready to defend city from Russian troops viitattu 7.9.2014 (englanniksi)
  13. Mariupol: žizn v osade 7.9.2014, novosti.dn.ua, (Hromadske Telebatšennja Donetštšyny, video, 16min 53s) (venäjäksi)/(ukrainaksi)
  14. Ukraine’s fragile cease-fire is in trouble, as shelling occurs near Mariupol 6.9.2014, Washington Post, washingtonpost.com, Viitattu 7.9.2014 (englanniksi)
  15. Ukrainian Cease-Fire Tested as Both Sides Report Deaths 7.9.2014, bloomberg.com, viitattu 7.9.2014, (englanniksi)
  16. YK: Mariupolin isku kohdistettiin tarkoituksella siviileihin mtv.fi. Viitattu 2.4.2016.
  17. Lapset kuolevat tulitukseen piiritetyssä Mariupolissa – tulitauko ei pitänyt siviilien evakuoimiseksi Yle Uutiset. 5.3.2022. Viitattu 6.3.2022.
  18. Mariupol: Fires, no water, and bodies in the street BBC News. 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  19. Tiina Karppi: "Tämä ei ole enää Mariupol, tämä on helvetti" Yle uutiset 19.3.2022. Viitattu 19.3.2022
  20. Ukrainan sota | ”Siellä näkee paljon ruumiita” – Mariupolista paenneet kertovat saarretun kaupungin hirvittävistä olosuhteista Helsingin Sanomat. 20.3.2022. Viitattu 20.3.2022.
  21. Laura Halminen: Butšan kauhut eivät olleet ainoita Helsingin Sanomat 5.4.2022. Viitattu 6.4.2022
  22. Liettualaisen dokumentti­ohjaajan uskotaan kuolleen MariupolissaHelsingin Sanomat 4.4.2022. Viitattu 6.4.2022
  23. Україна / Ukrajina (Область / Місто: Донецька / Донецьк, arkistoitu sivusto) mashke.org. Viitattu 27.2.2023. (venäjäksi)
  24. Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet.: [istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_ussr.pdf Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR] (Ukrainan SNT:tä koskevat sivut 192–217 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  25. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  26. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  27. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  28. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  29. H. M. Timoninoji: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2015 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2014 ja 1.1.2015) 2015. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), via archive.org. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
  30. Assotsiatsija portov Ukrainy "Ukrport" (Ukrainan satamaliiton sivusto) Ukrport, ukrport.org.ua. Viitattu 2.3.2014. (venäjäksi)
  31. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.