Mario Guaita-Ausonia
Mario Guaita (taiteilijanimeltään Mario Ausonia, 1881 Milano – 1956 Marseille) oli italialainen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja.
Lääketiedettä opiskellut Guaita keskeytti opintonsa voimailu- ja teatteriharrastuksensa takia ja ryhtyi esiintymään sirkus- ja vaudevillenäytöksissä Euroopassa ja Amerikassa. Hänen elokuvaläpimurtonsa tapahtui Enrico Vidalin Spartacuksen pääosassa vuonna 1913. Guaita esitti voimamies- ja akrobaatinrooleja Pasquali Filmin elokuvissa kuten Salambò (1914), työskenteli sen jälkeen Gloria Filmillä ja osallistui ensimmäiseen maailmansotaan.[1][2]
Guaita saavutti suurimman menestyksensä De Giglio Filmin voimamies- ja seikkailuelokuvissa kuten L’atleta fantasma (1919), Lotte di giganti (1919), Atlas (1920), La cintura delle Amazzoni (1920), La nave dei miliardi (1922) ja Il pescatore di perle (1923), joista eräissä hän toimi myös ohjaajana[2]. Hän teki käsikirjoittajavaimonsa Renée De Liot’n kanssa viitisentoista elokuvaa[3] Italiassa sekä Ranskassa, jonne he muuttivat Italian elokuvateollisuuden lamavuosina 1920-luvun alussa. Guaitan viimeinen elokuva oli western La donna carnefice nel paese dell’oro vuonna 1926. Sen jälkeen hän piti elokuvateatteria Marseillessa.[2]
Lähteet
- Al Cinema, 2.12.1922. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.3.2015. (italiaksi)
- European Film Star Postcards: Mario Guaita-Ausonia filmstarpostcards.blogspot.fi. Viitattu 18.3.2015. (englanniksi)
- Non solo dive: pioniere del cinema italiano academia.edu. Viitattu 18.3.2015. (italiaksi)
Aiheesta muualla
- Internet Movie Database: Mario Guaita-Ausonia (englanniksi)