Marinin hallitus

Marinin hallitus nimitettiin 10. joulukuuta 2019.

Marinin hallitus muodostettiin edeltävän pääministeri Antti Rinteen erottua tehtävästään 3. joulukuuta 2019.[16] Rinteen jätettyä hallituksensa eronpyynnön pääministerin valitsi 9. joulukuuta 2019 sosiaalidemokraattinen puoluevaltuusto, jonka kokouksessa Sanna Marin voitti vastaehdokkaansa, sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin, äänin 32–29.[17] Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan Marin oli vuodesta 2014 puoluetta johtaneen Antti Rinteen ja Lindtman vuosina 2005–2008 puolueen puheenjohtajana toimineen Eero Heinäluoman ehdokas. Tästä jakolinjasta johtuen SDP:n puheenjohtajana vuosina 2008–2014 toimineen Jutta Urpilaisen oikeistolainen valtuustojoukko liittoutui Rinteen tukijoiden kanssa äänestäen Sanna Marinin pääministeriksi. Helsingin Sanomien politiikan analyytikko Marko Junkkarin mukaan tämän valinnan ratkaisi vanha jakolinja Heinäluoman ja Urpilaisen kannattajien välillä.[18] Pääministerin toimesta luopunut Antti Rinne jatkoi puolueen puheenjohtajana kesällä 2020 järjestettyyn sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen asti.[19]

Eduskunta äänesti uudesta pääministeristä seuraavana päivänä pidetyssä täysistunnossa, tiistaina 10. joulukuuta 2019, jossa Marin valittiin Suomen pääministeriksi äänin 99–70.[20]

Kesäkuussa 2020 Suomen Kuvalehti raportoi, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni oli maksattanut viestintäkoulutuspalveluita valtion rahalla.[21] Keskustan puheenjohtajana Kulmuni oli hankkinut viestintäkoulutusta paitsi elinkeino- ja valtiovarainministerin toimiin, myös puoluejohtajan rooliin.

5. kesäkuuta Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä.[22] Kulmuni ilmoitti maksavansa valtiolle takaisin lähes 50 000 euron viestintäkoulutuslaskut. Kolme keskustan toimielintä – puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikkoryhmä – kokoontui yhteen maanantaina 8. kesäkuuta päättämään uudesta valtiovarainministeristä. Matti Vanhanen valittiin virkaan yksimielisesti.[23] Vanhanen nimitettiin Suomen valtiovarainministeriksi, ja hänen toimikautensa alkoi seuraavana päivänä, 9. kesäkuuta 2020.[24]

Vanhanen ilmoitti 22. toukokuuta 2021 luovuttavansa valtiovarainministerin salkun Kulmunia puolueen puheenjohtajana seuranneelle Annika Saarikolle.[25] Saarikon nimitys vahvistettiin 27. toukokuuta 2021. Saarikon tilalle tiede- ja kulttuuriministeriksi nousi samalla Antti Kurvinen.[26]

Hallitus sitoutuu kasvattamaan työllisyysasteen eli työllisten osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentuu neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäävät ”ylimalkaisiksi”, vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät ovat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.[30] Hallitus haluaisi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainitaan palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[30] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on kritisoinut sitä, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän toteaa, että lisäveroja on mahdollista kerätä.[31] Työllisyyskeinoja valmistellaan kolmikantaisesti.[28]

Aiemman pääministerin Antti Rinteen mukaan työttömyysaste pudotetaan yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitää olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voidaan toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.[32]

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitetään. Rinteen ja myös Marinin hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.[28]

Valtiovarainministeri Annika Saarikko.

Hallitus sitoutuu tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä; toisaalta tavoitteesta voidaan tinkiä, jos Euroopassa tulee riittävä talousromahdus. Tulevaisuudessa tapahtuvaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ole.[30]

Eduskunnan tietopalvelun vuonna 2020 tekemän laskelman mukaan tarvitaan 120 000 uutta työllistä ja 77 prosentin työllisyysaste, jotta hallitus toteuttaisi keskeisen tavoitteensa tulojen ja menojen tasapainosta vuonna 2023. Jos työllisyys ei parane, hallitus joutuu leikkaamaan menoja 3,6 miljardilla eurolla.[33]

Tulevaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan tilapäisiä lisäpanostuksia tiettyihin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Marinin hallitus rahoittaa tulevaisuusinvestointeja kolmella miljardilla eurolla. Nämä lisämenot rahoitetaan myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[34]

Veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotetaan. Ruuhkamaksuista säädetään laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatetaan verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitetään. Kotitalousvähennystä lasketaan. Moni indeksikorotus palautetaan ja negatiivista tuloveroa kokeillaan. Asuntolainojen korkovähennys poistetaan.[28] Arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta poistetaan viimeistään vuoden 2021 alusta, mikä lisää arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa.[35]

Kaivokset siirretään sähköveroluokkaan I, ja ne poistetaan energiaveroleikkurin piiristä. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero ja mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.[35]

Ulkoministeri Haavisto.

Hallitus laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka, ja hallitus ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.[36]

Kehitysyhteistyörahoituksen taso nostetaan ennen pitkää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.[37]

Pakolaiskiintiö nostetaan vuosittain tarkennettavaan 850–1 050 henkilöön aiemmasta 750:stä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään.[28]

Sisäministeri Ohisalo.

Hallitus tavoittelee Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.[36]

Teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palauteta teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistetaan muutenkin. Öljylämmitys lopetetaan 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatetaan. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatetaan, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Säädetään kaivosrojaltivero. Eläinten hyvinvointia parannetaan. Kävely- ja pyöräväyliä lisätään.[28]

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan luonnonsuojelun lisäksi tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Hallituksen tavoitteena on myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hallitus esittää Helmi-hankkeeseen 42 miljoonaa euroa. Hankkeen pohjana ovat muun muassa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja suunnittelu. Vuonna 2020 keskeisiä ovat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat. Tavoitteena on saada hallituskauden aikana 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria. Mikkosen mukaan Helmi tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Lintukosteikoista on tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä pyritään saamaan hoidon piiriin 15 000 uutta hehtaaria nykyisten 30 000 hehtaarin lisäksi. Yksityisten maiden ennallistamisessa, hoidossa ja suojelupäätöksissä nojataan maanomistajien vapaaehtoisuuteen, suojeltavista alueista saa korvauksen ja kunnostukset kustantaa valtio. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsolle on tulossa lisärahoitus, jolla ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.[38]

Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaan ankarammin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututaan tiukemmin.[28] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[28]

Äidit ja isät saavat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi on kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennetä.[28]

Hallitusohjelma takaa pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä. Käytännössä tämän toteutuminen tarkoittaisi tuhannen uuden lääkärin palkkaamista. Kymmentä vanhusta kohti pitäisi olla vähintään seitsemän hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Vaasan keskussairaala saa laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.[28]

Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu periaatelinjaus, jonka mukaan ”huumehoidon tehokkuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään laatimalla poikkihallinnollinen valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta”.[39]

Oppivelvollisuus pidennetään 18 ikävuoteen asti. Yliopistot saavat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[28]

Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[40]

Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saa hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytetään ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[34] Toteutetaan sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta-osuudella, jonka kustannus on 10 miljoonaa euroa.[36]

Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu 22 miljoonan euron lisärahoitus vuosina 2020–2022.[36]

Perusväylänpitoon tehdään työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus ja talvikunnossapitoon 20 miljoonan pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.[36]

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuritarpeisiin varataan 10 miljoonan euron osuus kokonaisrahoituksesta.[36]

Yritystuista 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen.[28]

Poliiseja palkataan 300 lisää.[28] Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Lisävoimavarat kohdennetaan operatiiviseen toimintaan. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään, ja kielitaitoon kiinnitetään huomiota.[36]

Poistuvat strategiset puolustusvoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti. Hornet-lentokaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti, hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa.[36]

Suomen poliittinen järjestelmä

Osa politiikan artikkelisarjaa: Suomen politiikka

Laki Perustuslaki Toimeenpanovalta Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Pääministeri Sanna Marin Valtioneuvosto Marinin hallitus Ministeriöt Lainsäädäntövalta Eduskunta Eduskunnan puhemies Eduskuntaryhmät Kansanedustajat Tuomiovalta Yleiset tuomioistuimet Korkein oikeus Hovioikeus Helsinki Itä-Suomi Turku Vaasa Rovaniemi Käräjäoikeus (luettelo) Hallintotuomioistuimet Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeus Ahvenanmaa Helsinki Hämeenlinna Itä-Suomi Pohjois-Suomi Turku Vaasa Valtakunnansyyttäjä Laillisuusvalvojat Eduskunnan oikeusasiamies Valtioneuvoston oikeuskansleri Vaalit Eduskuntavaalit 2011 · 2015 · 2019 Presidentinvaalit 2006 · 2012 · 2018 Europarlamenttivaalit 2009 · 2014 · 2019 Kuntavaalit 2008 · 2012 · 2017 Aluevaalit 2022 Kansanäänestykset Kieltolaki (1931) EU-jäsenyys (1994) Aluehallinto Aluehallintovirastot ELY-keskukset Maakunnat Seutukunnat Kunnat Ulkopolitiikka Eurooppa-politiikka EU:n energiapolitiikka Suurlähettiläät Muita aiheita Ympäristöpolitiikka Energiapolitiikka

Pääartikkeli: Pekka Haaviston toiminta al-Holin leiriä koskevassa asiassa

Joulukuussa 2019 nousi kohu ulkoministeriön al-Holin pakolaisleirin Isis-taistelijoiden suomalaisten perheenjäsenten suunnitelluista kotiuttamistoimista. Leirin joukossa on arvioitu olevan 11 suomalaista naista ja 33 lasta, joista 2 on kuolleen suomalaisen naisen orpolapsia.[41][42] Supo pitää leirin naisia turvallisuusriskinä.[43] UM:ssä laadittiin usean tiedotusvälineen mukaan syksyn aikana lasten ja naisten kotiuttamissuunnitelma. Suunnitelmasta ei ole tehty julkista poliittista päätöstä. Toimintalinja on käsitelty Rinteen hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta, jolloin se sai paikallaolleilta ”hiljaisen hyväksynnän”.[44] Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi 12. joulukuuta Ylelle, että Syyrian al-Holin leirin suomalaisten palautukset suunniteltiin 9. joulukuuta alkaneelle viikolle. Sisäministeri Ohisalo kieltäytyi vastaamasta STT:lle Kolehmaisen kommentteihin. Ulkoministeri Haavisto totesi, ettei voi kommentoida poliisiylijohtajan dokumentteja. Valtiovarainministeri Kulmuni sanoi kuulleensa asiasta ensimmäistä kertaa toimittajilta.[45]

Leirillä olevien suomalaisten auttamisen keinot ovat jakaneet mielipiteitä hallituspuolueiden välillä.[46] Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on linjannut, että hallituksen päätös pitää muodostaa lasten oikeudet ja etu huomioiden.[47] Puoluesihteeri Antton Rönnholm korosti tapauskohtaista harkintaa. Keskusta esitti, että leirin lapsia täytyy auttaa, muttei vapaaehtoisesti Isisin alueelle lähteneitä äitejä. Puolueen mukaan tulisi selvittää, olisiko mahdollista tuoda lapset Suomeen ilman äitejään. Vihreiden mielestä lapsia tulee auttaa siinäkin tilanteessa, ettei heitä voida tuoda Suomeen ilman äitejään. Puolue katsoo, että lapsen etu menee turvallisuusuhan edelle. Vasemmistoliiton mukaan äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti ja rikoksiin syyllistyneet aikuiset on saatettava vastuuseen oikeuden kautta. Puolueen mukaan lapsen oikeudet ovat ensisijaisia.[42]

Presidentti Sauli Niinistö ilmaisi 14. joulukuuta presidentin kyselytunnilla kantansa, että hallituksen tulisi kirkastaa linjansa leirin suomalaisten kotiuttamisesta. Hänen mielestään päätöksenteossa tulee kiinnittää huomiota paitsi inhimillisiin seikkoihin, myös turvallisuustekijöihin.[48]

Oppositiopuolueet jättivät 11. joulukuuta välikysymyksen hallituksen kotiuttamistoimista, hallituksen päätöksenteosta ja ministeri Haaviston toiminnasta.[49][42] 18. joulukuuta eduskunta äänesti Haaviston luottamuksen puolesta.[50][51]

Kymmenen opposition kansanedustajaa vaati ulkoministerin toiminnan laillisuuden tutkimista perustuslakivaliokunnassa.[52][53][54] 19. helmikuuta 2020 eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti pyytää valtakunnansyyttäjältä esitutkintaa siitä, oliko Haaviston tarkoitus päästä eroon eri mieltä olleesta virkamiehestä siirtämällä hänet toisiin tehtäviin.[55] Perustuslakivaliokunta antoi asiassa mietinnön 9. joulukuuta 2020, jossa se katsoi, että Haavisto ei ole menetellyt virkatoimissaan perustuslaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti yrittäessään siirtää ministeriön konsulipäällikön toiseen tehtävään. Valiokunnan mukaan Haaviston menettelyä on kuitenkin pidettävä hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena ja siten moitittavana. Vihreät tekivät mietintöön vastalauseen.[56] Myös oikeuskansleri tutki ulkoministerin ja -ministeriön toimia.[57]

Hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja noin 2 miljardilla eurolla syksyyn 2022 mennessä. Päälle tulevat väliaikaisiksi kutsutut "tulevaisuusinvestoinnit", kuten ammattikoulun opettajien palkkaaminen, valtionhallinnon toimintamenot, Kansallisteatterin peruskorjaus ja sote-uudistuksen kustannuksia.[58]

Velkaa otettiin ainakin 30 miljardia euroa, josta ainakin 10 miljardia euroa aivan muista syistä kuin kriisien vuoksi. Kriiseillä selitettiin reilut 15 miljardia (koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan), niistäkin menoista monen järkevyyden ovat hallituspuolueiden useat edustajat kyseenalaistaneet.[58]

Hallitus asetti ohjelmassaan työllisyyspolitiikkansa päätavoitteeksi saavuttaa 75 prosentin työllisyysasteen tai kasvattaa työllisten määrää 60 000:lla henkilöllä vuoteen 2023 mennessä. Koronakriisi pysäytti työllisyyden myönteisen kehityksen, ja vastauksena huonontuneeseen tilanteeseen hallitus asetti uudeksi tavoitteekseen lisätä työllisyyttä 80 000:lla henkilöllä 2020-luvun aikana.[59]

Helmikuuhun 2021 mennessä Marinin hallitus oli päättänyt toimista, joiden uskottiin tuovan 31 000 – 36 000 uutta työllistä. Merkittävin näistä päätöksistä oli eläkeputken poistaminen, jonka uskottiin tuovan 16 000 lisätyöllistä. Toinen merkittävä työllisyyspäätös oli pohjoismaisen työnhaun malli eli aktiivimalli kakkonen, joka toisi lähes 10 000 uutta työllistä.[60]

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan talouden tukeminen koronakriisin aikana on edistänyt työllisyyttä, mutta 60 000:n tai 80 000:n uuden työllisen saavuttamiseksi olisi mahdollisesti harkittava vielä uusia työllisyystoimia.[59]

Tilastokeskus uudisti tutkimusmenetelmäänsä vuonna 2021 sillä seurauksella, että työllisyysasteen tavoitteeksi asetettu 75 prosenttia täyttyi itse asiassa jo 74,1 prosentin kohdalla[69][70]. 15–64-vuotiaiden kuukausittainen työllisyysaste ylitti 75:n kesäkuussa 2021 ja seuraavan vuoden kesäkuussa se nousi 76,9 prosenttiin saakka[71]. Tämä oli korkein lukema korjatun tilaston historiassa eli vuodesta 2009 lähtien[71][69]. Työllisten määrä nousi hallituksen aloituskuukaudesta kesäkuuhun 2022 mennessä 157 000:lla[72]. Työllisyysasteen trendiluku, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, nousi vuoden 2022 lokakuussa lukemaan 74,4 %[73].

Osa väitetyistä hallituksen luomista työpaikoista oli jo ennen hallituskautta päätettyjä. HS-analyysin isompi ongelma on se, että hallituksen keinot pienentävät vajetta parhaassakin tapauksessa alle miljardin ja maksavat satoja miljoonia, kun julkisen talouden rakenteellinen vaje on 10 miljardia.[74]

Vuonna 2021 koronapandemian päättyessä talous lähti kasvuun koko maailmassa ja työllisyys parani Suomessakin kohti 75 prosenttia. Helsingin Sanomien mukaan se ei johdu hallituksen työllisyystoimista, koska esimerkiksi työttömyysputken poisto astuu voimaan vasta myöhemmin. Jotta työllisyys saataisiin pysyvästi korkeammaksi, tulisi tehdä rakenneuudistuksia.[75]

Marinin hallituksen tavoitteena on vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä siten, että yhteiskunnan päästöt olisivat nettoneutraalit vuoteen 2035 mennessä.

Helmikuussa 2020 hallituksen eduskuntaryhmien edustajat kokoontuivat neuvottelemaan Suomen hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteistä Helsingin Vuosaareen.[76] 21. helmikuuta Helsingin Sanomat raportoi, että vihreissä harkittiin näinä aikoina hallituksesta lähtemisestä, jos puolueen ajamia ilmastopäätöksiä ei saatu aikaan. Vihreiden käyttämän poliittisen paineen kerrotaan kiristäneen hallituspuolueiden, etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton, välejä.[77]

Syyskuussa 2021 hallitus saavutti keskustan ja vihreiden välisen kiistan jälkeen yhteisymmärryksen ilmastotoimista[78] sovittuaan 11 miljoonan tonnin päästövähennyksistä[79], mutta Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan puuttumaan jäi vielä miljoona tonnia[80][81]. Maaliskuussa 2022 sovittiin vielä 0,2 miljoonan tonnin uusista vähennyksistä, mikä ei riittänyt vakuuttamaan Ollikaista[82].

Vanhan ilmastolain mukaan Suomen tuli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.[79] Heinäkuussa 2022 säädettävään uuteen ilmastolakiin on kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 ja useita välitavoitteita.[83] Hallituksen lakiesityksen mukaan päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia.[83]

Valtiovarainministeriön uuden kansliapäällikön valinta oli hallituksen asialistalla. Alkuvuodesta 2020 valtiovarainministeri Kulmuni haastatteli virkaan hakeneista kuudesta ehdokkaasta viisi. Sosiaalidemokraatit eivät olleet Helsingin Sanomien tietojen mukaan tyytyväisiä yhteenkään hakijaan. Pääministeri Marinin mukaan paikkaa ei aiottu avata uudelleen hakuun, eli toisin sanoen valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi olisi valittu yksi jo haastatelluista kuudesta ehdokkaasta.[84] Kansliapäälliköksi valittiin maaliskuussa 2021 tehtävää määräaikaisesti hoitanut Juha Majanen.[85]

Pääartikkeli: Sosiaaliturvan uudistus

Hallitus toteuttaa sosiaaliturvauudistuksen niin, että kansalaisten perusturvan taso ei heikkene.[86] Marinin hallitus asetti keväällä 2020 seitsemän vuoden ajan istuvan sosiaaliturvakomitean,[87] jonka jäsenten tehtävänä on valmistella sosiaaliturvauudistuksen eri osia viiden jaoston – työllisyyden ja osaamisen jaoston, työ- ja toimintakykyjaoston, asumisen jaoston, hallintojaoston ja tutkimus- ja arviointijaoston – kautta. Sosiaaliturvakomitean muodostavat yli puolueiden rajojen yltävä kansanedustajajoukkio; komitean jäseninä on sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kansanedustajia.

Pääartikkeli: Maakunta- ja soteuudistus

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Yksi edelliseltä vaalikaudelta toteuttamatta jääneistä yhteiskunnallisista uudistuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus[88] eli soteuudistus,[89] on Marinin hallituksen toteutettavana. Hallituksen 15. kesäkuuta 2020 eduskunnan valiokuntien käsittelyyn antama 1 201-sivuinen lakipaketti sisältää useita muutoksia Suomen terveydenhoitojärjestelmään,[90] joista merkittävin rakenteellinen uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelvoitteen siirtyminen kunnilta ja kaupungeilta 21 maakunnalle, joiden lisäksi Helsinki muodostaa oman terveydenhoitoyksikkönsä.[91] Maakuntien velvollisuuksiksi on tulossa terveydelliset toiminnot – perustason sosiaali- ja terveydenhoito, suun terveydenhoito, kotihoito, mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalvelut, avokuntoutuspalvelut, ehkäisevät palvelut ja neuvolapalvelut – sekä pelastustoiminnan takaaminen. Maakuntien ohella perustetaan 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason terveyspalveluiden toteuttamiseksi.

Soteuudistuksen aiheuttamat muutokset eivät tule kiristämään verotusta.[91] Uudistuksen yhteydessä kunnallisveroa madalletaan 12,63 %,[90] ja samanaikaisesti valtion vero-osuutta korotetaan saman summan keräämiseksi. Sosiaalidemokraattisen kuntaministeri Sirpa Paateron mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä parlamentaariselta sosiaali- ja terveyskomitealta odotetaan valmista ehdotusta maakuntien verotusoikeuden toteutuksesta,[90] jonka mukaisesti valtion vero-osuutta madalletaan jälleen ja vastaava verotus toteutetaan maakuntien ja Helsingin toimesta.

Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen valiokuntalausuntokierros päättyy syyskuussa 2020.[90] Hallituksen aikataulun mukaisesti lakipaketti astuu voimaan loppukeväästä 2021. Sitten, alkuvuonna 2022, olisi mahdollistaa järjestää Suomen ensimmäiset maakuntavaalit. Tämän jälkeen, vuoden 2023 alussa, pelastustoiminnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat maakunnat aloittaisivat toimintansa.

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Suomessa

Opetusministeri Andersson, pääministeri Marin ja kulttuuri- ja tiedeministeri Kosonen koronavirukseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa.

COVID-19-koronaviruksen keväällä 2020 aiheuttaman pandemian vuoksi Marinin hallitus toteutti useita vastatoimenpiteitä viruksen leviämisen taltuttamiseksi. 16. maaliskuuta hallitus ja tasavallan presidentti linjasivat yhdessä pandemian aiheuttaneen Suomeen poikkeusolot.[92] Seuraavana päivänä hallitus ilmoitti valmiuslain kahden käyttöönottoasetuksen toimeenpanosta.[93] 18. maaliskuuta eduskunta hyväksyi valmiuslain asetusten käyttönoton lähes muuttumattomina. Ainut eduskunnan pöydälle jättämä asetus koski terveydenhuollon työntekijöiden valtakunnallista työvelvoitetta.[94][95] Valmiuslaki otettiin tällöin ensimmäisen kerran rauhan ajan Suomessa käyttöön.[96]

Valmiuslain käyttönottoa on pidetty yleisesti perusteltuna. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ilmaisi, että ilman valmiuslain pykälien käyttönottoa, olisi Suomessa ollut suuri uhka epidemian leviämisestä.[94] Jotkut perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että hallitus ja tasavallan presidentti julistivat poikkeusolot paitsi tartuntataudin, myös taloustilanteen, perusteella. Talousperusteet olisivat mahdollistaneet sen, että hallitus olisi voinut valmiuslain käytössä olleena aikana aktivoida laista kohtia, jotka olisivat antaneet sille paljon "ylimääräistä" valtaa.[97] Perustuslakivaliokunnan käsitellessä käyttöönottoasetusten juridisia perusteita maaliskuussa, näihin teoreettisiin taloustoimiin ei otettu kantaa, koska hallitus ei ottanut silloin – tai myöhemminkään – käyttöön yhtäkään valmiuslain taloutta koskevista pykälistä.[94]

Valmiuslain käyttönottoasetusten astuttua voimaan, hallitus toteutti muun muassa useita sosiaali-, koulutus-, terveys-, työ- ja elinkeino-, sekä sisä- ja ulkopoliittisia toimenpiteitä.[92] Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin, paitsi esimerkiksi harrastepelit tai ravintolakäynnit. Rajanylityspaikkoja suljettiin ja EU:n sisärajoillakin aloitettiin tarkastukset. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne keskeytettiin. Ulkomailta palaavien piti jäädä kahden viikon karanteeniin. Lentokenttiä suljettiin kansainväliseltä liikenteeltä. Muun muassa terveydenhoito- ja poliisitoimen henkilöstön työaika- ja vuosilomalaeista poikkeaminen sallittiin ja eläkkeellä olevia poliiseja saatiin määrätä töihin. Kiireetöntä hoitoa ei enää tarvinnut tarjota määräajassa.[98]

Hallitus poisti valmiuslain käytöstä maanantaina 15. kesäkuuta 2020,[99] yli kaksi viikkoa ennen alkuperäistä päättymispäivää. Tällöin koronaviruspandemian ensimmäisen aallon leviäminen oli saatu taltutettua Suomessa, ja poikkeusolot julistettiin päättyneiksi.

Tammikuussa 2021 hallitus syytti EU:ta rokotteiden tulon hitaudesta, vaikka Suomi ei saanut annettua edes niitä rokotteita, jotka maahan tulivat. HS:n mukaan keväällä 2020 hallitus ”sekoili” maskien suositteluvastuun kanssa eivätkä lentokentän koronatestauksetkaan sujuneet. Vaikka pandemian toisen aallon tiedettiin tulevan, siihen ei juuri valmistauduttu, joten valmiin strategian puutteessa hallitus halusi alkutalvella käyttää valmiuslakia. Niinistön keväällä 2020 esittämä hallinnonalat yhdistävä "koronanyrkki"-työryhmä olisi lehden mukaan ehkä ollut tarpeen.[100]

Hallitus päätti 6. maaliskuuta 2021 siirtää huhtikuun kuntavaalit kesäkuulle koronaviruspandemian vuoksi. Tutkijoiden mukaan siirto voi olla epätasa-arvoinen eri ehdokkaita kohtaan ja aiheuttaa spekulaatioita vaalituloksella mutta olla silti perusteltu.[101] Vaalijohtajan mukaan siirrosta olisi pitänyt päättää aiemmin.[102] Hän ilmoittikin jo tammikuisessa lehtihaastattelussaan helmikuun siirron takarajaksi.[103] Helmikuun alussa oikeusministeri ja puoluesihteerit tyrmäsivät oikeusministeriön virkamiesten ehdotuksen siirrosta.[104]

Marraskuun 2021 lopulla "hallituslähde" kertoi heidän haluavan THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan erottavan Hanna Nohynekin kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän KRAR:in johdosta, sanoi Nohynekin olevan "laumasuoja-ajattelun vallassa" ja vihjaili Tervahaudan erottamisesta. "Onko hallitus todella ryhtynyt maalittamaan julkisuudessa omia asiantuntijoitaan?" Helsingin Sanomat hämmästeli, koska rokottamisesta pitää päättää pitävin lääketieteellisin perustein. Sekä nimettömät hallituslähteet että ministeri Krista Kiuru olivat painostaneet asiantuntijoita tiedotusvälineiden kautta.[105] Tervahauta piti Nohynekin nimetöntä maalittamista erittäin epäasiallisena hallituslähteiltä.[106] Suomenmaa rinnasti tämän Donald Trumpin tapaan kyseenalaistaa asiantuntijat.[107]

Ville Tavion (ps.) mielestä Rinteen hallituksen erottua olisi pitänyt järjestää uudet eduskuntavaalit.[108] Hän piti vääränä sitä, että juuri ennen uuden hallituksen muodostamista eronnut ministeri Sirpa Paatero nimitettiin takaisin ministeriksi ennen kuin presidentti oli ehtinyt myöntää hänelle eroa, ja sitä, että Antti Rinne siirtyi eduskunnan varapuhemieheksi erottuaan pääministerin tehtävästä. Kokoomuslainen poliitikko ja historioitsija Jukka Seppinen katsoi, että pääministeri Rinteen olisi pitänyt mittauttaa luottamuksensa eduskunnassa ja hänen olisi pitänyt vastata kokoomuksen välikysymykseen.[109]

Keskustan euroedustaja Mauri Pekkarinen totesi tammikuussa 2020, että keskustan olisi 2019 eduskuntavaalien jälkeen pitänyt siirtyä oppositioon – puolue oli kokenut historiansa suurimman vaalitappion oltuaan neljä vuotta pääministeripuolueen asemassa.[110]

Entinen TEM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen on kritisoinut Marinin hallituksen avustajien lukumäärää. Virtasen omakohtaisen kokemuksen perusteella avustajilla ei ole ollut suurta vaikutusta työ- ja elinkeinoministeriön työhön tai valmisteluun, eikä erityisavustajilla riitä osaamista ohjaamaan ministeriöiden virkamiehiä.[111] Myös muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja silloinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ovat pitäneet Marinin hallituksen avustajien lukumäärää liian isona.[112]

Valtio-opin professori Anne Maria Holli arvosteli sitä, ettei Marinin hallituksessa toteutunut ns. 40 prosentin sukupuolikiintiö.[113] Uuteen hallitukseen valittiin eduskunnan entinen varapuhemies Tuula Haatainen.[114] Tästä johtui miesten osuuden putoaminen juuri alle 40:n prosentin.[113] Vuodesta 1991 lähtien sekä Lipposen I hallitus että Sipilän hallitus rikkoivat myös 40 prosentin sukupuolikiintiötä miesvaltaisilla kokoonpanoillaan.[115][116] Sukupuolikiintiö ei juridisesti velvoita valtioneuvostoa siksi, että se olisi perustuslain vastainen vaatimus.

Kesäkuussa 2020 Marinin hallitus liittyi Rinteen ja muiden sellaisten hallitusten joukkoon, jotka täyttivät 40 prosentin sukupuolikiintiön. Tämä johtui valtiovarainministeri Katri Kulmunin erosta ja viran siirtymisestä Matti Vanhaselle.

Marinin hallitus kasvatti vuosien 2022 ja 2023 menokehystä keväällä 2021, vaikka talous kasvoi kovaa vauhtia jo 2021 ja 2022. Julkistalouden professori Roope Uusitalon mukaan ratkaisu sopi jo tuolloin huonosti suhdannetilanteeseen ja näin finanssipolitiikan huono ajoitus voi pahentaa suhdannevaihtelua.[117]

Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttaessa yllättäviä menoja olisi pitänyt leikata muita menoja eikä ottaa näin paljon velkaa, professori Niku Määttänen totesi. Inflaation ollessa korkea ei ole järkevää elvyttää taloutta. Ekonomisti Sanna kurrosen mukaan on vastuutonta ruokkia näin inflaatiota, kun EU yrittää hillitä sitä rahapolitiikalla. Määttäsen ja Kurrosen mukaan sähkön alv:n alentamisen sijaan olisi pitänyt antaa kiinteä summa tukena kotitalouksille, jotta ei kannustettaisi käyttämään enemmän sähköä, kun siitä on nyt pulaa.[118]

Kristillisdemokraattien mielestä hallitusohjelmalla on ”höttöinen” talouspohja, josta puuttuvat työllisyystoimet ja joita hidastavat kotitalousvähennyksen leikkaus ja polttoaineveron korotus.[119] Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä hallitus ei rahoita suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, eikä kannusta suomalaisia ”ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen”.[108]

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä 16. joulukuuta 2019 julkaistu ehdotus Suomen metsien hiilinielun vertailutasoksi ei edistä ilmastokriisin torjuntaa. Hallitukselta tarvitaan liiton mukaan nopeasti lisää keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi, ja se vaati, että Suomen metsäpolitiikka on arvioitava kokonaan uudelleen.[120]

Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuun mukaan hallitus pyrkii ensisijaisesti opportunismiin, haalii kannatusta tekemällä kulloinkin suosittuja asioita. Esimerkiksi kestävyysvajetta ei paikata vaan lisätään menoja. Työllisyyttä ei korjata turvaamalla kannustimet ja toimintaedellytykset vaan verorahoja käyttämällä. Haukutaan paperitehtaan sulkeva UPM. Kunnallisvaalit siirrettiin vasta viime hetkessä, mikä murensi luottamusta demokratiaan. Koronaa on hoidettu kyvyttömästi. Tuulensuun mielestä hallitukseen tulisi valita huippuammattilaisia eikä opettelevia.[121]

Tammikuussa 2021 hallitus syytti EU:ta rokotteiden tulon hitaudesta, vaikka Suomi ei saanut annettua edes niitä rokotteita, jotka maahan tulivat, vain osan. HS:n mukaan keväällä 2020 hallitus "sekoili" maskien suositteluvastuun kanssa eivätkä lentokentän koronatestauksetkaan sujuneet. Vaikka pandemian toisen aallon tiedettiin tulevan, siihen ei juuri valmistauduttu, joten valmiin strategian puutteessa hallitus halusi alkutalvella käyttää valmiuslakia. Niinistön keväällä 2020 esittämä hallinnonalat yhdistävä "koronanyrkki"-työryhmä olisi lehden mukaan ehkä ollut tarpeen.[122] HUS:n toimitusjohtaja, professori Juha Tuomisen mukaan koronan hoidon politisoitumisen vuoksi rokotuksia ei painotettu riskialueille, mikä maksoi ihmishenkiä.[123]

Kantar TNS:n joulukuussa 2021 laatiman puoluegallupin mukaan hallituksen yhteiskannatus on 53,5 %.[124] Sosiaalidemokraattien kannatus on 19,3 %, keskustan 11,9 %, vihreiden 9,8 %, vasemmistoliiton 8,0 % ja ruotsalaisen kansanpuolueen 4,5 %.

Alkaneen vuosikymmenen aikana sosiaalidemokraattien kannatus on lähtenyt Taloustutkimuksen mielipidemittausten mukaan loivaan nousuun, mikä on herättänyt keskustelua pääministerin henkilökohtaisesta suosiosta.[125][126] Kannatusmittausten perusteella vihreiden ja keskustan lukemat ovat liikkuneet 12–10 prosentissa.[127] SDP:n kannatus hyppäsi koronaviruksesta aiheutuneiden toimenpiteiden aikaan 4,4 prosenttiyksikköä Alma Median mittauksessa.[128] Muutos ei mahtunut enää virhemarginaaliin.

Toukokuussa 2020 julkaistun puoluebarometrin mukaan suomalaisista 69 % prosenttia arvioi Marinin hallituksen onnistuneen joko hyvin tai melko hyvin tehtävissään. Tulos on selvästi paras vuonna 1991 aloitetun barometrin käytön aikana. Edellinen ennätys on vuodelta 2001, jolloin Paavo Lipposen II hallitus sai vastaavaksi luvukseen 47 %.[129]