Marija Nikolajevna Romanova

Marija Nikolajevna Romanova (ven. Мария Николаевна Романова) (26. kesäkuuta 1899 Pietarhovin Aleksandra-datša – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli suuriruhtinatar ja Venäjän viimeisen tsaari Nikolai II:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan kolmas tytär, joka murhattiin muun perheensä kanssa Jekaterinburgissa 1918.

Marija Nikolajevna
Venäjän suuriruhtinatar
Syntynyt	Marija Nikolajevna Romanova 10. kesäkuuta 1897 Pietarhovi, Pietarin kuvernementti, Venäjä
Kuollut	17. heinäkuuta 1918 (19 vuotta) Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä[1]
Suku	Romanov
Isä	Nikolai II
Äiti	Aleksandra Fjodorovna
Uskonto	ortodoksisuus

Marija vuonna 1906

Hänellä oli neljä sisarusta:

• Olga Nikolajevna Romanova s. 1895 (isosisko)
• Tatjana Nikolajevna Romanova s. 1897 (isosisko)
• Anastasia Nikolajevna Romanova s. 1901 (pikkusisko)
• Aleksei Nikolajevitš Romanov s. 1904 (pikkuveli)

Keisarin luovuttua kruunustaan helmikuussa 1917 häntä ja hänen perhettään pidettiin vangittuna Aleksanterinpalatsissa. Vuonna 1918 heidät siirrettiin idemmäksi, ensin Tobolskiin ja sitten Jekaterinburgiin. Marija Nikolajevna teloitettiin perheineen Jekaterinburgissa vuonna 1918 heinäkuun 17. päivän yönä.

Neuvostoliiton salaisten arkistojen avauduttua tulivat päivänvaloon muun muassa teloitusta johtaneen Jakov Jurovskin muistiinpanot. Niissä oli yksityiskohtaisesti selostettu Romanovien salaisen haudan paikka Jekaterinburgissa. Hauta oli metsätiehen hätäisesti lapioilla kaivettu matala kuoppa. Verityön jälkeen Jekaterinburgissa liikkui huhuja, että joku lapsista olisi mahdollisesti päässyt pakenemaan.

Metsässä ollut Romanovien salainen hauta avattiin virallisesti 1991 ja siitä löydettiin muiden perheenjäsenten jäännökset paitsi Aleksein ja yhden tyttären. Vuonna 2007 puuttuvien vainajien oletettuja palaneita luita löydettiin toisesta haudasta 70 metrin päästä. Venäläisten tutkijoiden mukaan vuonna 2007 löydetyt tyttären jäännökset kuuluivat Marijalle, amerikkalaisten tutkijoiden mukaan Anastasialle.[2]