Marija (romaani)

Marija koostuu kolmesta osasta, jotka ovat nimeltään ”Kirja Marijan syntymästä”, ”Kirja Marijan päivistä” ja ”Kirja leivästä”. Päähenkilö Marija syntyy 1800-luvun viimeisellä neljänneksellä pian vuoden 1861 maaorjien vapautuksen jälkeen, jota pidettiin talonpoikien keskuudessa mahdollisuutena päästä eroon pakkotyöstä ja nousta omalla työnteolla köyhyydestä. Kirja kertoo Marijan vaikeasta kasvusta aikuiseksi ja siitä, kuinka hän perheineen työstää maataan ahkerasti ja saa sen lopulta kukoistamaan. Marija jää kuusivuotiaana orvoksi ja hänen sukulaisensa hylkäävät hänet, ja hän joutuukin töihin jo hyvin nuorena. Hän on lukutaidoton ja pysyy kovasta työstään huolimatta alimmassa yhteiskuntaluokassa. Hänen kolme ensimmäistä lastaan kuolevat maaseudulla tyypillisiin tartuntatauteihin.[1][3]

Marijan silmin seurataan, kuinka ukrainalaisia alkaa muuttaa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa sankoin joukoin ulkomaille, koska viljavaa maata ei riitä kaikille. Vuoden 1917 vallankumouksia ja tšaarin vallan päättymistä pidetään talonpoikien keskuudessa aluksi mahdollisuutena parempaan elämään. Uusi hallinto pyrkii kuitenkin tuhoamaan uskonnon ja vanhat perinteet tuoden tilalle viisivuotissuunnitelmia ja tuotantokiintiöitä, joiden saavuttamatta jäämisestä seuraa pakotettu maatalouden kollektivisointi. Kun maanviljelijät kieltäytyvät joukoittain liittymästä kollektiiveihin, Stalinin johtama hallinto vie kaikki Ukrainan tuottamat maataloustuotteet ja ajaa kansan nälänhätään, jossa myös Marija kuolee vuonna 1933.[1][3]

Nälänhädän syylliset, Venäjä ja venäläiset, kuvataan Marijassa toiseutettuina, mikä kuvastaa Samtšukin Ukrainan itsenäisyyttä ajanutta ideologiaa. Samtšuk osoittaa tarinalla, kuinka ulkomaailman vaikutus johtaa paikallisen elämäntavan tuhoon imperialismin ja militarismin kautta. Marijan tarina kuvaa, kuinka miljoonat seuraavat ylempää tulevia komentoja, aina Komsomolin jäsenistä mediaan, propagandisteihin ja paikallisiin ilmiantajiin. Yksi nälänhädän mahdollistaneiden joukkojen paikallisista jäsenistä on Marijan oma poika Maksym, joka kuvastaa Samtšukin näkemystä nälänhädän syyllisistä: maanpetturi, kommunisti, sadisti, ateisti ja venäjänkielinen.[3]