Marie-José Pérec

Marie-José Pérec[1][2][3][4] (s. 9. toukokuuta 1968 Basse-Terre) on ranskalainen pikajuoksija ja kolminkertainen olympiavoittaja. Pérec voitti ensimmäisenä urheilijana 400 metrin juoksun olympiakultaa kahdesti.

Marie-José Pérec
Marie-José Pérec Atlantan olympialaisissa 1996.
Henkilötiedot
Syntynyt	9. toukokuuta 1968 Basse-Terre, Guadeloupe
Kansalaisuus	Ranska
Yleisurheilija
Laji	pikajuoksu
Valmentaja
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Ranska
Naisten yleisurheilu
Olympialaiset
Kultaa	Barcelona 1992	400 m
Kultaa	Atlanta 1996	200 m
Kultaa	Atlanta 1996	400 m
MM-kilpailut
Kultaa	Tokio 1991	400 metriä
Kultaa	Göteborg 1995	400 metriä
EM-kilpailut
Kultaa	Helsinki 1994	400 metriä
Kultaa	Helsinki 1994	4 × 400 metriä
Pronssia	Split 1990	400 metriä
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa	Haag 1989	200 metriä

Pérec syntyi Basse-Terressä Guadeloupella ja muutti Pariisiin 16-vuotiaana. Vuonna 1988 hän edusti Ranskaa Soulin olympialaisissa 200 metrillä. Ensimmäisen arvokisavoittonsa Pérec otti vuoden 1991 MM-kisoissa, jossa hän voitti 400 metrin juoksun. Seuraavana vuonna 1992 Barcelonan olympiakisoissa hän voitti saman matkan olympiakultaa. Hänestä tuli ensimmäinen olympiakultaa voittanut ranskalainen naisyleisurheilija sitten vuoden 1968, jolloin Colette Besson voitti saman lajin Méxicossa.

Vuoden 1994 EM-kisoissa Helsingissä Pérec voitti Euroopan mestaruuden 400 metrillä ja 4 × 400 metrin viestissä.

Vuonna 1996 Atlantassa Pérec puolusti olympiakultaansa 400 metrillä menestyksekkäästi. Hän voitti matkan uudella olympiaennätyksellä 48,25. Hän onnistui voittamaan myös 200 metrin juoksun, ja näin hänestä tuli eräs harvoista molempien matkojen olympiavoittajista. Pérec teki tämän parikymmentä minuuttia ennen kuin Michael Johnson teki saman.

Pérec oli mukana Sydneyn olympialaisissa 2000 tarkoituksenaan yrittää kolmatta olympiavoittoaan 400 metrillä, mutta hän lähti kisakylästä eikä osallistunut kilpailuun. Pérecin mukaan tuntematon mies ahdisteli häntä hotellihuoneessa[5].

Pérec voitti Ranskan mestaruuden 100 metrillä vuonna 1991, 200 metrillä vuosina 1992 ja 1995, 400 metrillä vuonna 1988 sekä 400 metrin aidoissa vuonna 1989. Ranskan sisäratojen mestaruuden hän voitti 200 metrillä vuonna 1989. Ranskan ennätystä hän paransi 100 metrillä kerran (10,96 s vuonna 1991), 200 metrillä kolme kertaa (22,26:sta 21,99 sekuntiin vuosina 1991–1993), 400 metrillä kahdeksan kertaa (51,35:stä 48,25 sekuntiin vuosina 1988–1996) ja 400 metrin aidoissa neljä kertaa (54,51:stä 53,21 sekuntiin vuonna 1995). Sisäradoilla hän juoksi Ranskan ennätyksen 200 metrillä vuonna 1989 (23,16 s) ja 400 metrillä vuonna 1996 (51,44 s).[6]