Marianne Thyssen

Marianne Thyssen syntyi vuonna 1956 Belgian Sint-Gillis-Waasissa.[1] Hän opiskeli oikeustiedettä Leuveninin katolisessa yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 1979. Hän toimi vuosina 1979–1980 yliopistossa tutkimusavustajana, ja vuosina 1980–1988 osa-aikaisesti yrittäjien UniZO-järjestön sekä naisten verkoston Markantin lainopillisena neuvonantajana. Terveysministeri Wivina Demeesterin lainopillisena neuvonantajana Thyssen oli vuosina 1986–1988.[2]

Thyssen valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna 1991 ja Oud-Heverleen kunnanvaltuustoon vuonna 1995.[2] Oud-Heverleen kunnanvaltuustossa hän oli vuodet 1995–2008. Hänet valittiin vuonna 2001 kunnanhallituksen johtajaksi. Hänen puolueensa flaamien krisillisdemokraatit (CD&V) pärjäsivät hyvin kunnallispolitiikassa, kun Thyssen oli hallituksen johtajana. Vuoden 2006 kunnallisvaaleissa puolueen kannatus nousi 23,4 prosentista 34,2 prosenttiin ja se sai kaksi lisäpaikkaa valtuustoon. Thyssen olisi ollut suosituin vaihtoehto kunnan pormestariksi, mutta vaaleissa eniten ääniä saaneen Fusiebelang-puolueen Albert Vandezande nostettiin pormestariksi.[3]

Thyssen valittiin vuonna 1999 Euroopan parlamentin Euroopan kansanpuolueen Belgian-delegaation johtajaksi ja vuonna 2004 koko Euroopan kansanpuolueen parlamenttiryhmän varajohtajaksi.[2] Hän jätti paikkansa Oud-Heverleenissä, kun hänet nimettiin vuonna 2008 CD&V:n puoluejohtajaksi.[3] Thyssen johti puoluetta kaksi vuotta. Hän jätti paikkansa CD&V:n menetettyä paikkoja parlamenttivaaleisa. Ero oli hienoinen yllätys, sillä Thyssenillä oli edelleen kannatusta puolueen sisällä.[4]

Thyssen nimettiin syyskuussa 2014 Belgian ehdokkaaksi Euroopan komissioon. Valinta tehtiin osana Belgian hallitusneuvotteluita. Valinta tuli mahdolliseksi, kun Belgian pääministeriksi ehdolla ollut CD&V-puolueen Kris Peeters ilmoitti, että voisi jättäytyä pois pääministerikeskusteluista. Tämä mahdollisti CD&V:n edustajan nimeämisen komissioehdokkaaksi.[5] Junckerin komissiosta Thyssen sai paikan työllisyys- ja sosiaaliasioiden, osaamisen ja työvoiman liikkuvuuden komissaarina.[2]