Marianne (makeinen)

Makeisen valmistus alkoi 1949 Chymoksen Toijalan tehtailla karamellimestari Aimo Martikaisen johdolla. Suomalaisten makeannälkä oli sotien jälkeen suunnaton, ja jostakin syystä suklaan ja piparmintun yhdistelmä kolahti suomalaisiin. Vuonna 1956 Chymoksen toimitusjohtajaksi tullut Jouko Keränen oli havainnut karamellin mahdollisuudet, mutta hänen mielestään yksinkertainen paperikääre oli liian vaatimaton ja arkipäiväinen. Hän antoi Chymoksen graafikolle Aimo Vuoriselle vaateliaan toimeksiannon: ”Enemmän glamouria tarvitaan”.[2]

Vielä 1930-luvulla Suomessa makeistuotteet nimettiin tyyliin ”Fazerin minttusuklaata” tai ”Chymoksen täytekaramelleja”. Näitä merkintöjä oli myyntipakkausten päällä.[2] Sotien jälkeen 1950-luvun alussa yleistyivät valintamyymälät, joissa ostajat itse valitsivat hyllystä ostoksensa ja maksoivat ne kassalla. Silloin elintarviketeollisuudessa todettiin pakkauksen ulkoasun merkitys. Tuotteiden piti myydä itse itsensä suoraan hyllystä. Tuotteille etsittiin merkkituotteen luonnetta. Myyntipakkauksella oli tässä suuri merkitys.[2] Vinosuuntainen punavalkoraidoitus piparmintun makua kuvaamassa oli vanhaa eurooppalaista traditiota. Jo ennen kuin tuleva makeishitti oli saanut nimekseen Marianne, olivat raidat kääreessä paikallaan ja tuttu lyhdekuvioinen muottikin käytössä. Tuotteen nimi vain oli arkinen ”Chymoksen piparminttusuklaa”.[2]

Vuorinen järkeili, että piparminttu ja suklaa liittyivät ihmisten mielikuvissa ranskalaisuuteen (esimerkkinä Fazerin Ranskalaiset pastillit). Hän rupesi tavoittelemaan jotakin ranskalaisuuden kuvallista symbolia, mutta ei kuitenkaan trikoloria. Hänen mieleensä tuli Ranskan kansallisneito Marianne. Hän suunnitteli luonnoksia, joissa olisi tuotenimenä Marianne ja kuva-aiheena mainittu kansallisneito. Kentältä tullut palaute oli kuitenkin negatiivinen. Chymoksella palattiin takaisin alkuperäisen punavalkoraidalliseen kääreeseen, johon sijoitettiin tuotenimi Marianne. Siitä tuli vuosikausiksi Suomen myydyin karamelli.[2]

Appelsiini Marianne.

Marianne-perheeseen lisättiin 1970-luvulla toffeetäytteinen Marimint (nykyisin Marianne Toffee) sekä appelsiinin makuinen AnneMari, jonka nimi muutettiin myöhemmin Marianne Appelsiiniksi. Se on nykyisin vain yhtenä makuvarianttina Marianne Mix -sekoituksessa, jota valmistetaan joulumarkkinoille ja matkustajamyyntiin.[2] Karkkiperheeseen kuului 1970-luvulla vielä kaksi muutakin tuotetta, mutta niiden valmistaminen ei jatkunut kauan. Vihreäraitainen Mikko oli täytetty pähkinänougat’lla ja musta-keltaraitainen Lakumelli lakritsilla.[3]

Fazer osti Chymoksen vuonna 1993 ja Mariannet siirtyivät sen valikoimiin. Marianne oli yksi niistä tuotemerkeistä, joita Fazer erityisesti halusi, koska se oli saavuttanut vankan aseman niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.[2] Fazerin mukaan Mariannessa yhdistyvät ”venäläinen konvehtiperinne ja ranskalainen maku”. Alkuperäistä Marianne-karkkia valmistetaan Lappeenrannassa vuosittain 1,4 miljoonaa kiloa.[4]

Vuonna 2000 markkinoille tuotiin ksylitolilla makeutettu Marianne Light sekä Marianne-rakeet. Viimeksi mainitulle tehtiin kolme pakkausta: pieni pastillirasia, 150 gramman pussi sekä matkustajamyyntiin 200 gramman rasia. Vuonna 2003 syntyi Marianne Crush -leivontatuote.[2]

Vuonna 2006 tuli Marianne Snacks -patukka sekä saman tuotteen irtokarkit ja vuonna 2009 Marianne-lakritsipatukka. Jouluisin ja matkustajamyynnissä on myös Marianne Mix -rasia, joka sisältää tavallisia, toffeetäytteisiä ja appelsiininmakuisia Marianneja.[1]

Fazer on laajentanut Marianne-valikoimaa useisiin uusiin tuotteisiin. Fazerin Kismet-suklaavohveleita valmistetaan Mariannella maustettuna.[5] Syksyllä 2013 lanseerattiin kahvinmakuiset Marianne Café Mocha -karkit ja Marianne-täytekeksi.[6] Fazerin valikoimaan kuuluvat myös Marianne-kakkurulla ja -leivokset sekä Marianne-muffinssit.[7] Lisäksi Nestlé valmistaa Marianne-jäätelöä.[8]

Lappeenrannassa avattiin Chymoksen tehtaan läheisyydessä vuonna 2013 Marianne-puisto. Sen kunnostuksesta vastaavat Lappeenrannan kaupunki ja Fazer yhdessä.[2]

• Marianne Fazerin kotisivuilla