Marian kirkko (Hamina)

Marian kirkko (aiemmin Vehkalahden kirkko) on alun perin keskiaikainen kivikirkko Haminassa. Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin suunnittelema vuodelta 1828. Kirkko oli aikaisemmin nimetty seurakuntansa mukaisesti, mutta Vehkalahden ja Haminan seurakuntien yhdistyessä nimeksi tuli Marian kirkko. Se on nykyisen Haminan seurakunnan pääkirkko, mutta seurakunta käyttää aktiivisesti myös Johanneksen kirkkoa. Kirkossa on istumapaikkoja 550 hengelle ja se on koko Kymenlaakson vanhin rakennus.[1][2][3]

Marian kirkko
Sijainti Hamina
Koordinaatit 60°34′12.6″N, 027°12′06.2″E
Seurakunta Haminan seurakunta
Rakentamisvuosi noin 1430–1470
Materiaali harmaakivi
Istumapaikkoja 550
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia

Vehkalahden kirkkojen historia ulottuu 1300-luvulle; ensimmäinen maininta kirkosta löytyy Viipurin linnanisännän kirjeestä, joka on päivätty 2. helmikuuta 1396. Nykyisen kivikirkon kohdalla oli todennäköisesti yksi tai kaksi puukirkkosukupolvea ennen kivikirkon rakentamista, joka tapahtui arviolta vuosien 1430 ja 1470 välisenä aikana.[4] Kirkon suunnittelijana pidetään samaa Pernajan mestaria joka suunnitteli muun muassa Pyhtään, Pernajan ja Sipoon kirkot ja Porvoon tuomiokirkon.[5][6]

Sijainnistaan johtuen kirkko joutui 1500-luvulla kahdesti sotien aikana ryöstön ja polton kohteeksi, jolloin kirkon seinä- ja kattomaalaukset tuhoutuivat ja muutkin aarteet hävisivät. Myöhemmin, kun kirkon viereen kohosi Haminan kaupunki, Marian kirkko palveli maaseudun lisäksi myös kaupungin suomalaisväestöä, ruotsinkielisellä väestöllä oli oma kirkkonsa.

Marian kirkko vaurioitui pahoin Haminan palossa vuonna 1821. Palon jälkeen kirkossa pidetyssä pitäjänkokouksessa todettiin että kirkon korjaus ja laajennus haluttiin suorittaa mahdollisimman pienin kustannuksin. Palossa vaurioitunut tiiliholvi oli purettava ja ajatuksena oli, että purkutöistä saaduilla tiilillä kirkkoa olisi voitu korottaa toista lehterikerrosta varten. Seurakunnan edustajat eivät kannattaneet tätä ehdotusta, vaan tahtoivat palauttaa kirkon paloa edeltäneeseen asuun. Edes kirkkoherra Johan Henrik Gustavsonin vakuuttelut eivät saaneet seurakuntalaisia muuttamaan mieltään. Tästä huolimatta Suomen senaatti tilasi Intendenttikonttorilta suunnitelmat kirkon laajentamiseksi, ja Carl Ludvig Engel laati korjaus- ja uudistussuunnitelmat. Kun uudistustyöt valmistuivat vuonna 1828, vanhat holvit oli purettu ja seiniä oli korotettu noin metrin verran. Katon harjaa oli madallettu ja lehterit olivat nyt aiemman ehdotuksen mukaisesti kahdessa kerroksessa. Lisäksi länsipäätyyn rakennettiin kellotorni. Aiemman holvauksen sijaan uusi välikatto oli toteutettu puisena tynnyriholvina.[7]

Tämän jälkeen kirkkoa remontoitiin vielä vuonna 1963 Veikko Leisténin suunnitelmien mukaisesti, jolloin muun muassa sisätilojen uunit poistettiin, alttaria uudistettiin ja ylimmät parvet poistettiin.[1][8]

Vuoden 2013 korjaukset

Marian kirkkoa alettiin jälleen korjata vuoden 2013 alussa. Työn yhteydessä uusittiin sisäkatot, valaistus, alttarit, lattialämmitys ja kirkkotekstiilit. Seinät ja penkit maalattiin ja kirkon vanhat urut korvattiin uusilla[9] Paschen Kiel Orgelbaun rakentamilla. Ne edustavat soinniltaan ja rakenteeltaan ranskalaista sinfonis-romanttista tyyliä. Urut otetaan käyttöön 1. adventtisunnuntain messussa Marian urkuviikolla joulukuussa 2013. Muutostöissä pyrittiin palauttamaan kirkon ilmeeseen vanhaa kauneutta.[10]

Viimeinen jumalanpalvelus ennen remontin alkua pidettiin loppiaisena 6. tammikuuta 2013, ja kirkko vihittiin uudelleen käyttöön saman vuoden ensimmäisenä adventtina.[9][11]

Kirkon uudet tekstiilit on suunnitellut taiteilija Helena Vaari.[10]

Vehkalahden kirkkomuseo

Kirkon asehuoneen yläkerroksessa on pieni museohuone, jossa esitellään seurakunnan historiaan liittyvää esineistöä. Näyttelyesineistö on pääosin 1800-luvun alkupuolelta.[12]

Kuvia
  • Keskiaikainen vihkiristi kirkon itäpäädyssä
    Keskiaikainen vihkiristi kirkon itäpäädyssä
  • Alttari
    Alttari
  • Saarnastuoli
    Saarnastuoli
  • Urut
    Urut
  • Kirkkomuseo, seinällä kopioita vanhoista sukuvaakunoista, jollaisia kirkossa on aiempina vuosisatoina ollut
    Kirkkomuseo, seinällä kopioita vanhoista sukuvaakunoista, jollaisia kirkossa on aiempina vuosisatoina ollut
  • Eteinen tornin alaosassa
    Eteinen tornin alaosassa

Katso myös

Lähteet
  1. Marian kirkon historia - Haminan seurakunta
  2. Kirkot ja hautausmaat - Hamina.fi - Kirkot ja hautausmaat
  3. Kotimaassa.fi
  4. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 542. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  5. Markus Hiekkanen: Pernajan kirkonmäellä vuonna 1440 Evl.fi (Arkistoitu artikkeli)
  6. Marja Terttu Knapas (toim.): Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta. Vantaa: Vantaan seurakunnat, 1994. ISBN 952-90-5422-X.
  7. Kolmen valtakunnan kirkko. Marian kirkko Haminassa., s. 117. Haminan seurakunta, 2013. ISBN 978-952-93-2990-8.
  8. Reimari.fi
  9. Haminan Marian kirkon remontti alkamassa alkuvuodesta, Yle Uutiset
  10. Tuuli Liekari: Kymenlaakson vanhin rakennus saa arvoisensa ulkoasun Ylen uutiset. 12.11.2013. Yleisradio. Viitattu 12.11.2013.
  11. Haminan seurakunta - Marian kirkko
  12. Kotka.fi

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.